sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Tove Janssonin kuvittama Hobitti

Syksyllä on ilmestynyt kolmas tarkistettu painos Tove Janssonin kuvittamasta J.R.R. Tolkienin kirjasta Hobitti, eli Sinne ja takaisin (2017, tammi, suom. Kersti Juva, esittelykpl). Harry Potterien jälkijanassa perheemme alkoi kuunnella Hobittia, tällä kertaa isin äänellä luettuna. Niinpä minä olen nyt vielä jäänyt Hobitin uusintaluvusta vaille ja kertoilen vain kuulemaani. Itse luin Hobitin joskus nuorena ja vetreänä.


Tove Janssonin kuvitus Hobittiin on tietyllä tavalla yksinkertainen, pimeän kaunis. Kuvitus on meille muumikansalle hyvin tuttua ja siitäkin syystä rakasta. Se on pienellä piiperoisella tavalla synkän romanttinen. Voisin kuvitella, että pohjoisen taituri, Tove Jansson on löytänyt Tolkienin kirjoista jotain meille sopivaa melankolisen väreilyn sävyttämää arkista julmuutta ja hilpeyttä. Omaan makuuni kuvitusta voisi olla kirjassa enemmänkin.


Hobitti oli kuulemma lapsille luettuna hyvä satumainen tarina, jonka kieli oli rikasta ja kertomus syvempää "kuin nykyajan hömpässä". Tarina oli monitasoinen ja paljon symboliikkaa sisältävä. Muistelen itse lukeneeni Hobitin TSH-kirjojen jälkeen, jolloin lukukokemus vaikutti hieman riisutummalta kokemukselta kuin trilogiajätti. Sen vuoksi olikin ehdottomasti tärkeää, että lapset saivat kuulla Hobitin ensin, kuten tarina meneekin. TSH tosin tuli sitten heti perässä, nimittäin isompi halusi välttämättömästi katsoa nuo elokuvat isän kanssa kahdestaan. Se suotiin, vaikkakin ilmeisesti "tylsimmät" taistelukohtaukset mentiin pikakelauksella yli (ne on minusta ihan kamalia- ja tylsiä).



Meillä on myös ollut Hobitti sen jälkeen äänikirjana mutta jostakin syystä se ei ole saavuttanut esimerkiksi Potter -äänikirjojen kaltaista suosiota. Aion ehdottomasti lukea Hobitin joskus itsekin uudestaan, mielellään äänilukuna, jonka todennäköisesti haluan jatkaa myös TSH:n selätykseen. Noh, oikeastaan Potterien lukuhuumassa (viime kirja oli 1050 sivua), ei urakka tunnu kovinkaan pelottavalta!



" 'No niin, tämä on Synkmetsä', sanoi Gandalf. 'Suurin pohjoisen metsistä. Toivon että se miellyttää teitä. Nyt teidän on lähetettävä takaisin nämä mainiot ponit jotka olette saaneet vain lainaksi.'"

- J.R.R. Tolkien: Hobitti, eli Sinne ja takaisin

2 kommenttia:

  1. Janssonin kuvitukset ovat minulle ne oikeat kuvitukset tähän kirjaan. <3 Luin kirjan nimittäin alkuperäisenä suomennoksena ("Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin") joskus alkuluokilla, enkä osannut yhdistää sitä sitten Taruun Sormusten Herrasta (jonka luin 10-vuotiaana) ennen kuin elokuvaversioiden aikaan luin Hobitin. :D

    Minä luin Hobitin lapsille iltasatumeiningillä, kun kuopus oli vielä mahanahkan toisella puolella. Voisi olla revanssin aika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti revanssin aika! :)
      Varmasti nostalgisuus syventää vielä tämän kuvituksen voimaa kirjaan. Pitäisi päästä itsekin lukemaan mutta...

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!