maanantai 17. syyskuuta 2018

Lotta Levoton ja konnakohellus

Kyselin somessa, kuinka moni muistaa Lotta Levoton -kirjat ja kukaan ei muistanut. KAMALAA! Sillä näkisin, että Lotta Levottomissa on ihan hurjat mahdollisuudet tulla monen kasvavan lapsen (tytön) lempikirjoiksi, koska ne on toteutettu niin mahtavalla tavalla! Koska totuushan on ettei kaikki tytötkään tykkää lukemisesta. Lotta Levottomissa lukeminen on kuitenkin aika helpoa ja erilailla mukavaa.


Kirjojen ideana on Lotan pitämä päiväkirja, johon hän kirjoittaa ja varsinkin kuvittaa kokemiaan varsin runsaasti. Loppujen lopuksi lukemista jää siis per sivu kohtuullinen määrä, jonka hitaampikin lukija jaksaa lukea paremmin ja lisäksi runsas kuvitus tukee luetunymmärtämistä mahtavasti ja hauskasti. Lotta on viidenluokkalainen tyttö, joka himmailee mennä kaveriensa Pippurin ja Paulin kanssa. Lotta tuulettaa tunteitaan räväkästi päiväkirjassaan, varsinkin luokan suosituimpia tyttöjä kohtaan, joiden kanssa Lotta ja kaverit eivät ole ihan samalla aaltopituudella. Tässä kirjassa Lotan luokka tekee uhanalaisista eläimistä seinämaalauksia ja kaverukset tsuumaavat yökylässä Paulin puumajasta lepakoita.

Vaikka Lotta onkin jo vitosluokkalainen on tarinat sen verran hauskoja ja mukavia, että myös eskarilaiseni ihastui Lotta Levottomaan ja konnakohellukseen. Varsinkin sivuilla hiimaileva kilpikonna Heesters oli lapseni mieleen. Minun pitikin etsiä jo aiempi Lotta -kirja esille, jota näin tässä seesteisenä sunnuntaiaamuna rauhassa omassa seängyssä jo luettavan!!

Jos sinä olet unohtanut Lotta Levottomat, niin nappaapa tämä vinkki oikesti nyt mukaasi! Lähes sarjakuvamainen kirja on minusta neronleimaus lastenkirjallisuuden saralla ja toivoisin kovasti, että kotimaisetkin kirjailijat uskaltaisivat tehdä jotain vastaavaa. Puluboin uusimmassa oltiin jo vähän tämän tyylin syrjässä!

TÄÄLTÄ löydät lisää aiempia Lotta Levottomia ja näet paremmin kirjan kuvitusta (tällä kertaa Blogger antoi minun ladata tämän yhden kuvan postaukseen...).


"Pippuri nauroi niin paljon, että oli lirauttaa housuunsa. Hän ei enää mumissut mitään "EPÄONNENPERJANTAISTA".
Silloin kello soi välitunnin merkiksi ja äikäntunti oli ohi."

- Alice Pantermüller ja Daniela Kohl: Lotta Levoton ja konnakohellus (Lasten Keskus, 2018, suom. Myry Voipio ja Elina Zurhorst, esittelykpl)

2 kommenttia:

  1. Vaikuttaa kyllä sopivalta kirjalta, josta olisin varmasti ala-asteikäisenä tykännyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin! Tosi hyviä, toivottavasti moni löytäisi nämä loistavat kirjat! Kiitos kommentistasi :)

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!