tiistai 31. heinäkuuta 2018

Kaksi upeaa kotimaista ja yksi klassikkojatko

Tässäpä vielä heinäkuun vikat vinkit. Ja nyt ollaankin todella laadun äärellä!


Eppu Nuotion ja Saara Vallinevan Pirkko Punarinta ja kadonnut polkupyörä on ihastuttava pienoismallein luvitettu kirjasarjan alku! Tarinan on ihanan hyväntuulinen pikku seikkailu, taattuun Eppu Nuotio -tapaan. Kannattaa lukea! Minä olen ihan myyty näiden valokuvattujen pienoismallikuvitusten kanssa- kunnioitan suuresti Saara Vallinevan tekemään työtä lastenkirjallisuuden puolesta!
(Bazar, 2018, kirjastolöytö)


Inka Nousiaisen kauniisti, ah niiin kauniisti, kirjoittama ja Satu Kettusen hempeän kiehtovan kutkutavasti kuvittama Olematon Olga. Tämä kirja pitää vain kokea. Ihanan höperö, onneksi sopivan pituinen (tämän tyyliset taiteellisemmat kirjat menevät usein liian pitkäksi makuuni) ja niin koukuttava kirja. Lumouduin täysillä ja myös lapseni piti tästä kirjasta. Vaikea kuvailla muuten kuin että kokeile itse.
(Otava, 2018, kirjastolöytö).


Ja vielä Mörkylifaneille Urhea pikku Mörkyli (Kustannus-Mäkelä, 2004), jonka löysin sattumalta vasta nyt käsiini. Klassikko Mörkylin jatkon erityisen hienoksi tekee se, että sen on riimitellyt Hannele Huovi. Joten: talvikirja keskellä helteisintä kesää? Why not.
(Julia Donaldson ja Axel Scheffler)


"Mutta Olga ei ole kuka tahansa, aivan kuten sinäkään et ole."

- Inka Nousiainen ja Satu Kettunen: Olematon Olga

2 kommenttia:

  1. Noista kirjoista olen lukenut Olemattoman Olgan ja pidin siitä. Lapseni olivat aluksi aika ihmeissään, sillä kuvitustyyli taisi olla heille hieman liian taiteellista. Tuollaiset valokuva/ pienoismallikirjat eivät ole oikein kiehtoneet minua, mutta ehkä pitäisi vähän hypätä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tutustua tuohon Eppu Nuotion kirjoittamaan kirjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, luulin jo vastanneeni tähän mutta ei ole tallentunut! Meillä lapsi tykkäsi Olgan kuvituksesta ja ehkä osin siksi että itse hämmästelin ääneen että katsopas tuota ja tuota, sitä ehkä olen tehnyt aina hehe, niin että lapsi usein itsekin pohtii miten kuvat on tehty. Hyvää taidekasvatusta samalla :D. Minä rohkaisisin sinua kovasti mukavuusalueen ulkopuolelle mutta omakohtaisesta syystä koska minusta taas valokuvatut miniatyyrikuvitukset ovat ihan uskomattomia ja nostan älyttömästi hattua niille taiteilijoille, jotka jaksaa tehdä näitä. Ne myös inspiroi minua leikinmaailmassa iah eri tavoin ja uskon, että moni lapsi saa niistä hauskoja vinkkejä leikkiin :)

      Kiitos kommentistasi ja mukavaa syksyn alkua :)

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!