perjantai 5. toukokuuta 2017

Harry Potter ja liekehtivä pikari

Apua, minun pitää kirjoittaa tästä Harry Potterista hyvin nopeasti, sillä olemme jo aloittaneet seuraavat 1050 sivua ja huomaan, että tarinat sulautuvat mielessäni yhteen, enkä enää muista mitä missäkin luki. Harry Potter ja liekehtivässä pikarissa Harry aloittaa neljännen lukuvuotensa Tylypahkassa mutta tarina alkaa jo hieman aiemmin, kun Potter pääsee Weasleyn perheen kanssa huispauksen maailmanmestaruuskisoihin, jossa taivaalle ilmestyy pimeän piirto...


Muistelen, että Liekehtivässä pikarissa oli aluksi hieman turhaa muistelua ja asioiden kertaamista, jota ensin mietin kirjan pitkittämiseksi. Kuitenkin Liekehtivä pikari nostaa Potter tarinoiden tasoa taas astetta jännittävämpään suuntaan ja jopa pelottavalle tasolle, kun Tylypahkassa järjestetään kolmivelhoturnajaiset, joiden tehtävät ovat oikeasti vaarallisia. Potter -sarja astuu myös kuoleman maailmaan eri lailla kuin aiemmissa kirjoissa, joissa lähinnä ollaan muisteltu kuolleita tai sitten kuolemat ovat tapahtuneet hieman kauempana päähenkilöiden reaaliajasta. Nyt kuolemasta tuleekin osa arkea, kun kuolonsyöjät, ja lopulta Vodemort, nousevat jälleen.

Ja kyllä me luimme. Noin kappale illassa, parhaimpina kaksi. Liekehtivä pikari oli myös ensimmäinen kirja, jonka ääressä aloin ihan yllättäin kyynelehtiä ääneen, niin että lapsenikin sen huomasivat. Muistinkin heti tuota yhtä kohtaa lukiessani, että olin itkenyt siinä samassa kohdassa myös viimeksi, kun olin sen lukenut varmasti jo yli kymmenen vuotta sitten. J.K. Rowlingsilla on siis kyky koskettaa lukijaansa ja hyvänen aina mikä koukutuksen voima. Oli todella tiukassa, etten jatkanut kirjan lukemista sen jälkeen, kun vastentahtoisesti aina iltaisin ääneenlukuni lopetin.

Kirjan lukemisen jälkeen meillä alkoi välitön äänikirjan kuuntelu lapsellani, samoin Liekehtivä pikari korkattiin myös dvd-versiona (joka oli minusta täysin surkea ja kamala elokuva, eikä yllä missään määrin kirjalle!!! Lapseni tosin tykkäsi elokuvasta taas tosi paljon.). Ja kuten sanottu, seuraava kirja pitikin aloittaa ihan heti ja se piti jopa ostaa melkoisella hinnalla kirjakaupan hyllyltä. Potterin tarina on uskomattoman loistavaa lasten- ja nuorten kirjallisuutta, jonka menestystä ei tarvitse ihmetellä. J.K. Rowlings vangitsee lapsen ja nuoren maailmaa ja kasvua ja kehitystä maagisella (!) tavalla, joka lumoaa kuin parhainkin loitsu.


"Ja nyt Voldemortin sauvan kärjestä alkoi tulla taas uusi pää... ja Harry tiesi sen nähdessään kuka oli tulossa... tiesi niin kuin olisi odottanut sitä siitä hetkestä kun Cedric oli ilmaantunut sauvasta... tiesi, koska nainen, joka sauvasta nyt ilmestyi, oli sinä iltana ollut hänen mielessään enemmän kuin kukaan muu..."

- J.K. Rowlings: Harry Potter ja liekehtivä pikari (Tammi, 2000, suom. Jaana Kapari, kirjastolaina)

2 kommenttia:

  1. Jaksaako siis kuopuksesi kuunnella Pottereita? "Dilemmani" on se, että haluaisin lukea Potterit molemmille lapsille samaan aikaan, mutta lasten kolmen vuoden ikäero tuottaa vähän haasteita. Lapset ovat nyt 7 ja 4, ehkä vuoden päästä?

    J.

    VastaaPoista
  2. Siis jaksaa ja ei jaksa ja toisaalta hyvä niin, kun Cedric kuolee ja Matohännän käsi leikataan... Mutta neiti just 5v. kyllä Tykkää kuunnella ja nauraa oikeissa kohdissa ja selvästi viihtyy mutta kun luetaan kappaletta pitemmin, alkaa kuorsaus kuulua <3! Minä tilasin just kaikki loputkin suomennokset alesta, koska voin lukea ilolla nämä vielä toiseen kertaan, ja ääneen <3! Ei vaan parempaa ole olemassa!!! Aloittakaapa niistä kuvitetuista jo koululaisesi kanssa ja voi voi, se on menoa :). Pian tulee Azkabanin vankikin kuvitettuna ja jo kansi on Uskomattoman Hieno!
    Please... join us! #harrypottermania :D

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!