torstai 23. maaliskuuta 2017

Karhun kirjasto

Joskus, kun ottaa lastenkirjan käteensä, niin sitä melkein osaa arvata kirjan kannesta millainen tarina sen sisältä löytyy. Karhun kirjasto on juuri sellainen. Oletusarvonani oli söpö eläintentarina, hieman hätäisesti ja köykäisesti tehdyllä tarinalla, jossa pääasia on ylistää lukemisen ihanuutta. Luultavasti pikkuisen liian söpö makuuni, mutta kirja kirjoista on sellainen must mistä kirjafanit tykkää vaikak väkisin. No miten kävi?


Karhun kirjasto on Poppy Bishopin ja Alison Edgsonin tekemä lastenkuvakirja (Kustannus-Mäkelä, 2017, suom. Raija Rintamäki, esittelykpl), jossa eläinkaverukset lukevat vuodesta toiseen jo melkoisen rähjääntynyttä kirjaa. Ainoaa, mikä heillä on. Käykin niin, että ulkoa löytyy uusi kirja, jonka tarina on niin ihana, että kaverukset miettivät hetken voisiko kirjaa pitää vielä edes hetken lisää... Mutta rehellisinä eläimiä päätyvätkin palauttamaan kirjan sen osoittamaan palautuspaikkaansa. Joka on karhun kirjasto, toisella puolen metsää.


No niin, tarina kuulostaa heppoiselta mutta uskokaapa pois, että tässä on mukavaa napakkuutta,  kielellistä höpöttelyä (onomatopoeettisia sanoja!) ja jopa yksittäinen viittaus klassikkosatuun, joka kokonaisuudessaan yllätti ainakin minut. Karhukaan ei ole aluksi mitenkään iloinen siitä, että eläimet ovat tulleet tonkimaan hänen kirjastoaan,vaan on oikeastaan aika vihainen (olisin minäkin jos kirjani välistä löytyisi KOKONAINEN hilloleipä). Mutta tajuttuaan yhteisen rakkautensa kirjoihin, eläimet saavat luvan olla karhun kirjastossa kauemmin ja eläimet tutustuvat toisiinsa. Tarinassa on mukava ote tunnetta, joka piti myös minut lukijana paremmin tarinan mukana. Tarina ei myöskään ole lälly, mutta silti siinä on aimo annos mukavaa olotilaa, mikä täyttää minun silmissäni täydellisen iltasadun kriteerit.


Uskonkin, että tämä kirja tulee olemaan yksi kevään luetuimmista iltasaduistamme. Kuvitus on täyttä Alison Edgsonin suloista ja lempeää tyyliä, mikä on ainakin meille hyvin tuttu- ja turvallinen.


Mitä iltasatua teillä luetaan tällä hetkellä kerta toisensa jälkeen?
Huomasitteko muuten tämän uutisen viime viikolla? YLEN sivulle KLIKETIKLIK.


"Kuka on jättänyt kanteen tahmaisia tassunjälkiä?' se mörähti.
'Ja kirjan väliin KOKONAISEN hillovoileivän!' se murahti.
'KUKA ON LUKENUT KIRJOJANI?'"

- Bishop, Edgson: Karhun kirjasto

2 kommenttia:

  1. Vautsi, minäkin ajattelin, että tämä on turhan yltiösöpö makuuni, mutta vaikuttaakin tämän testisi perusteella varsin lupaavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Kannattaa lukea, oikein hyvä arkikirjaksi :)!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!