torstai 1. syyskuuta 2016

Tunteet

Tunteet, tunteet, tunnekasvatus, tunnekasvatus- kyllä nyt nuo sanat ovat melko pop. Mutta mitä ihmettä se tunnekasvatus on? Eipä sen kummempaa kuin kaikkien tunteiden huomaamista ja hyväksymistä elämässämme. Tunteet on osa ihmisyyttämme. Kaikkia ottaa välillä päähän, itkettää ja naurattaa. Joskus jopa yhtä aikaa.


Niinpä ajan hengessä (uusi opetussuunnitelma) kustantamot tuottavat nyt paljon kirjoja, joissa tunteet ovat läsnä. Olisikin mielenkiintoista kuulla, kuinka monen luokan ops:ssa käytetään näitä uusia (ja vanhempiakin) tunteita kuvaavia kuvakirjoja opetuksen apuna?

Tunteet -kirja on Richard Jonesin (kuvitus) ja Libby Waldenin (teksti) uusi kuvakirja tunteista (suomennos Tuula Korolainen, 2016, Lasten Keskus, saatu kustantajalta). Kirja esittelee eri tunteita runollisella tavalla. Tämä tekee tunteiden käsittelyyn symbolisemman kosketuksen, vaikka jokaisen tunteen kohdalla itse tunnekin selvästi nimetään väliotsikolla, kuten: Olen rohkea.


Opetusmielessä symbolisuus runomuodossa jättää minulle hieman epävarman fiiliksen. Joudun itsekin lukemaan runomittaa melkoisella ajatuksella, että saan kuvailuista kiinni ja ymmärrän miten tunnetta halutaan tässä kuvata. Esimerkiksi jännityksestä kirjoitetaan näin: "Syysillan hämärässä nuotio leimuaa. Aivan kohta se alkaa... pian paukahtaa! Taivasta vasten hehkuu ilotulitus sähisten, räiskyvät valosuikut jättiläistähtien.". Mielessä juolahtaa jopa se, että onko ne tunteet kuitenkin niin vaikeita ja monimutkaisia asioita, ettei niitä nyt kannata sen konkreettisemmin kuvatakaan? Hmm, jään mietteliääksi. Ja niin jäävät lapsenikin, sillä kirja ei näytä herättävän heissä suurempia tunteita.


Juu, ja ei ole tunteetkaan arkea kummempaa. Tunteet -kirja on hempeän kauniisti kuvitettu, fiilistelevä kirja tunteista. Jotta sen avulla voi käsitellä tunteita selvemmin, ja mikäli haluaa, konkreettisemmalla ja opettavaisemmalla tasolla, sitä pitä varmastikin aikuisena aukoa ja kutsua kuulijoitaan juttelemaan ja pohtimaan mitä tarinalla ja kuvilla tarkoitetaan ja mieluusti löytämään tunnetta lapsen omakohtaisemmasta elämästä ja juuri oman kropan tuntemuksia etsiskellen. Meillä kun syksyn ilotulitukset ovat harvinaisempia, niin mikä suomalaisella voisi olla jännityksen momentteja? Vaikka hiljaiset hissit, eikun se että joka alkaa jutella! Kähkähkäh!


Jos tämä kirja jäi vähän harmitukseksi minulle, niin voin sanoa, että kotimainen vastaava teos ei sitä todellakaan tehnyt. Jääppä luvulle. Sillä kohta esitellään syksyn jättijuttu: Piki on pienten puolella ja Katri Kirkkopelto rohkean ja täydellisen lastenkirjan airut!


"Merituuli lempeästi venettä keinuttaa,
sylissä sinisessä minut kauas kuljettaa."

- Jones ja Walden: Tunteet (Feelings)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!