tiistai 3. toukokuuta 2016

Päivä eläinten postitoimistossa

Vaikka kirjeiden ja korttien osalta posti taitaa olla tämän päivän lapselle yhtä hepreaa, on postin virka kaiken maailman pakettien toimituksessa varsin tuttu juttu. Päivä eläinten postitoimistossa kertoo kuitenkin perinteisemmän kirjeen matkan ja avaa tarinapohjaisesti tietoa postin toiminnasta.





Sharon Renttan eläinkirjasarja on meille erittäin tuttu juttu. Hassuja eläintarinoita on luettu moneen otteeseen ja kuvissa riittää joka kerralle tutkittavaa. Tässä postikirjassa mielestäni tarina on hieman väsyneempi kuin aiemmat kirjat (tai minä lukijana, sekin voi olla täysi totuus), eikä siinä ollut ihan yhtä paljon sitä huumoria mihin olimme aiemmista tottuneet. Kuitenkin asia, postin kulun esittely, onnistuu kattavasti. Kirjan lopussa postimiehen poika Joona saa vastakirjeen ja tiedon, että ystävä pohjoisnavalta on tulossa kylään. Kirja lopettelee supersöpösti, kun Joona odottelee kaveriaan pomppupallolla hyppien. Ja lopuksi kaikki saa tietysti herkkukakkua!



"Joona istahtaa vaakaan nähdäkseen, paljonko sen itsensä lähettäminen maksaisi.
Se vasta olisikin kallista."

- Sharon Rentta: Päivä eläinten postitoimistossa (Kustannus-Mäkelä, 2016, suomennos Terhi Leskinen, saatu kustantajalta)

4 kommenttia:

  1. Ehkäpä tässä sarjassa on tämän kirjan kohdalla nyt tapahtunut se kuuluisa lässähdys, joka valitettavan usein elokuvamaailmassa koituu jatko-osan/osien kohtaloksi... Harmillista, jos tarina tosiaan on aiempia tylsempi, sillä sarjan aiemmat osat ovat olleet hauskoja ja kovasti meidän mieleisiämme.

    Meidän lasten isoisoäiti muuten vielä ilahduttaa lapsia perinteisillä kirjeillä ja korteilla. Minusta se on ihana tapa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ei yltänyt ihan toisten menoon, mutta aihe on hyvä. Meille kans tulee onneksi vielä kirjeitä ja korttejakin, vaikka kylläpä sen huomaa itsekin että koko ajan laiskistuu korttienkin suhteen...
      Kiitos, kiitos, kiitos, kommentistasi! Olin jo lähes uponnut vastaamattomuuden suohon!

      Poista
  2. Me kyllä tykätään tästä. Vitsejä ei ehkä ole yhtä paljon kuin aiemmissa, mutta sen vastapainoksi kahden lapsen välinen ystävyys, mistä lapsemme pitävät.

    Minäkään en ole täällä juuri käynyt viime aikoina. Olen nyt niin lirissä töiden kanssa, etten ehdi elämässäni mitään muuta kuin tehdä duunia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Tuo ystävyysjuttu oli jotenkin ihana asia tässä ja toinen ulottuvuus kirjan teemassa. Aika moni lapsi "menettää" ystävän, kun kaveri muuttaa toisaalle. Hyvä huomio!

      Kiitos kun ehdit piipahtaa :)!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!