lauantai 19. maaliskuuta 2016

Kissa Killin villi lelupäivä

Tuula Korolainen on tässä blogissa sangen tuttu kirjailija. Kissa Killi -kirjasarjakin on päässyt aiemmin blogiin näköjään varsin vauvavuotisissa tunnelmissa sekä uhmaiän syövereissä. Olinkin hyvin iloinen huomatessani, että Tammi julkaisee tänä keväänä uuden Kissa Killi -kirjan. Tällä kertaa temperamenttinen Killi on kerholainen ja kerhossa on lelupäivä...


Kissa Killi menee valitsemaan lelupäivälleen saman possulelunsa, minkä se otti viimeksikin. Possu ei tunnukaan enää niin kiinnostavalta, varsinkin kun Kissa Killi huomaa, että muut ovat tuoneet jos jonkinlaista uutta härveliä ja varsinkin uskomattoman hienot robotit. Kissa Killin lelu ei kiinnosta muitakaan, onhan se jo tuttu juttu- ja vielä pehmo! Onko Kissa Killi siis ihan VAU-VA, kun tuo vauvalakanasta tehdyn pehmon kerhoon?! Tästä seuraa lapsille tuttua lällättelyä ja Kissa Killin jo aiemmista kirjoista tuttua tulistumista, jossa possu saa kyytiä. Ja Kissa Killi pääsee jäähylle.


Killi houkuttelee kaveriaan lainaamaan robotti-lelun hänelle yön yli possua vastaan. Kuitenkin tuo aikuisilta salaa tehty vaihto tuntuukin yötä myöten hieman ikävältä ratkaisulta ja kummallakin kerholaisella tulee ikävä omaa leluaan. Ja mikäpä sitä oikeasti rakasta unikaveria voittaisi? Ei edes uusi hieno robotti.



Tuula Korolaisen tarinasta huomaa, millainen on lasten kuvakirja, jonka eteen on tehty laadukasta työtä ja ajatuksen kanssa. Tarina pitää otteessaan (joskin possulle kirjoitetut puhekuplat hieman katkovat tarinan lukemista) ja se on hauska ja oikeasti mielenkiintoinen. Korolainen tavoittaa lasten arkea ja tuntemuksia kauniilla tavalla, kuin herkin sivulausein. Tarinassa on toki myös sanoma, joka kolauttanee meitä kaikkia nykymaterialismissa vellovia aikuisia. Lapseni kuuntelivat sadun todella keskittyneenä ja tarinaa imien. Myös itse olin menossa aidosti mukana. Tekstissä on tyylikkyyden huipentumana käytetty muistaakseni aiemmista kirjoista tuttua toistoa, jota käytetään juuri sopivassa määrässä.


Christel Rönnsin kuvitus on täydessä sopusoinnussa loistavan tekstin kanssa. Kuvitus on yhtä lailla hyvin mielenkiintoista ja tasalaatuista koko kirjan ajan. Se on laatua kauniista kannesta kirjan lopussa olevaan runoon saakka. Tässäpä upea kirja. Tällä hetkellä ehdottomasti kevään 2016 kuvakirjojen laadukkaimpia löytöjä, ja vielä kotimainen! Kiitos.


"Takku tönäisi Miisun hiljaiseksi ja veti esiin kuorma-auton.
- Tämä on Sisu-auto ja se on tullut lelulaatikosta, Takku sanoi."

- Tuula Korolainen ja Christel Rönns: Kissa Killin villi lelupäivä

4 kommenttia:

  1. Meilläkin luetaan tätä. Mä en ole ihan niin innoissani kuin sinä. Lapsen laittaminen jäähyllekin tökki...
    Mulla iski nyt ruuhkavuodet ja töitä on viikon joka päivälle. Bloggaaminen kärsii, byää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäähy otti minullakin silmään ja varsinkin siksi, että Killi istui siellä yksin. Mutta se on vain realismia. Kyllä minusta tässä kirjoituksen taso on hyvä. Kuten kuvitus. Ehdottomasti laadukas! Kiitos kun kommentoit ja tsemiä ruuhkavuosiin!

      Poista
  2. Aiemmat Kissa Killi -kirjat ovat olleet tosi hyviä! Tämä on meillä lainassa, emme ole vielä lukeneet. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tykkäätte. Minusta tämä on tosi hyvä :)!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!