torstai 4. helmikuuta 2016

Ninjojen salatusta maailmasta ja paasausta sujuvan lukemisen puolesta

Viime viikonlopuksi hain postista esikoiseni kevään odotetuimman: uuden Ninjago -kirjan. Ninjojen salattu maailma ei kyllä mielestäni ole tässä talossa kovin salattu, koska sitä on joka puolella: legoissa, telkkarissa, leikeissä, kirjoissa, värityskuvissa... Olin tosi iloinen lapseni puolesta tämän kirjan ilmestyessä, mutta en samasta syystä kuin lapseni. Mielessäni oli piiloagenda.


Sillä tunnustan, Lego-kirjojen luku on kamalan tylsää!!! Ulkoistan näiden lukemisen usein pitkäjänteisemmälle miehelleni mutta luen itsekin osani. Mutta mutta. Kuten mainittu, lapseni on alkanut tajuta lukemisen ideaa ja viikonloppuna todistin sellaistakin söpöyttä, että isoveli luki pikkusiskolleen kirjastosta lainattua Friends -kirjaa... Ja se agenda, miksi tämän kirjan meille kustantajalta pyysin on tietenkin se, että se on yksi erityisen motivoiva kirja saada esikoistani kirjan ääreen ja lukemaan ihan itte. Miksi se on tärkeää jo tässä vaiheessa, jatketaan tästä vielä loppukappaleessa.



Ninjojen salattua maailma raottuu siis tässä kirjassa tietokirjamaiseen tapaan. DK -kustannuksen kirjana ulkoasu ja kokonaistoteutus on laadukas, kuten muutkin sen firman tietokirjat. Kuvat ovat tarkkoja ja kokonaisuus lapsia kiehtova. Tässä kirjassa esitellään jälleen kerran keskeisiä ninjoja, kuten Kai Jay, Lloyd, Nya, Cole ja Zane. Lisäksi kirjassa on erilaisia, sekalaisia juttuja ja infoja, kuten Haluat siis ninjaksi? -aukeama (usein jutut ovat aukeaman kokoisia, joka on ihan kiva juttu), jossa luetellaan ninjoille sopivia luonteenpiirteitä: omistautuminen, kärsivällisyys, keskittyminen ja ryhmähenki. Ihan tärkeitä juttuja siis. Näissä Lego-kirjoissahan on usein mukavia juttuja ujutettuna trendikkääseen formaattiin ja usein mukana on myös kosolti huumoria. Ninjojen lisäksi kirjassa esitellään tietysti myös heidän ajokkejaan, joita voit ostaa kätevästi lähikaupasta, hinta vain yksysiysi!



No, mutta palataan siihen piilosuunnitelmaani. Moni vanhempi huokaisee helpotuksesta, kun lapsi oppii lukemaan ensi sanansa. Lukeminen, check. E-ei. Näin se ei mene. Vaan lukemistakin pitää harjoitella ja paljon. Ja miten sitä tehdään? No lukemalla. Se, että lapsi oppii kapalossa lukemaan ei välttämättä takaa sujuvaa lukemista myöhemmällä iällä mikäli lapsi ei ole lukenut, ja mielellään paljon. Vain lukemalla oppii lukemaan! Useat koulussa lukemaan oppivat saattavatkin olla melko sujuvia lukijoita myöhemmin, sillä he ovat oppineet tekemään työtä lukemisensa eteen ja harjoittelevat sitä säännönmukaisemmin kuin jos lukutaito on tullut vähän "liiankin helposti". Jotta lukeminen kannattaa aina! Ja vaikka lapsi osaakin jo lukea myös yhdessä lukemista kannattaa jatkaa motivaation ja mallioppimisenkin vuoksi (ja siksi että se nyt vaan on niin hauskaa ja jos sen lopettaa niin apua, sehän takoittaa sitä, ettei se olekaan enää mun pikkuinen ja ja ja!).



Eli mielenkiintoisen lukemisen tarjoaminen on tosi tärkeää! Ja että luetaan säännöllisesti. Ninjago -kirja on tosi hyvä lasten tietokirja, koska sillä on lasten edessä todellakin markkina-arvoa. Siinä on myös monenlaista lukemista: isoilla kirjaimilla tehtyjä tekstinpätkiä, jos ei muuta niin ainakin aukeaman otsikoita. Aukeamassaan on monta pientä tekstiä, jossakin jopa sarjakuvaa, tietoiskua, pieniä lukumahdollisuuksia. Ja kun se aikuinen ei jaksakaan lukea kirjaa siinä vauhdissa kuin itseä kiinnostaisi, kirjaa voi jatkaakin vähän itse...



Epäilemättä kevään 2016 yksi myydyimmistä lastenkirjoista on siis tässä. Eikä suotta, tämähän on kelpo ensilukukirjaksikin! Toki tekisi mieli huokaista, että tämmöistä tämä on... Mutta oikeasti ON hienoa, että nykyään on monenlaisia kirjoja, joilla saamme houkuteltua lapsemme, ja myös ne pojat, kirjojen äärelle. Viikonloppuna huomasin kirjakaupassa, että myös Minecraftista oli tullut kirja, joten jos kodissasi on lapsi, joka ei tykkää lukemisesta, haastan sinut heti kirjakauppaan tai kirjastoon lapsesi kanssa. Sillä olen varma, että sieltä löytyy mielenkiintoinen kirja myös sinun lapsellesi!


"TIESITKÖ?
Kun ninja vapauttaa todellisen potentiaalinsa,
hän kykenee kanavoimaan alkuvoimansa paremmin kuin koskaan.
Voima täyttä hänen ruumiinsa ja antaa hänelle vielä suurempia kykyjä."

- Ninjago, Ninjojen salattu maailma

15 kommenttia:

  1. Mainio postaus! Lukemaan oppii tosiaan vain lukemalla. Kivasti toit esille tuon, kuinka hitaasti lukemaan oppineet voivat myöhemmin jopa porskuttaa, kun ovat tottuneet puurtamaan tekstin parissa. Näin ihanasti on käynyt muun muassa meillä ja lukeminen kuuluu meillä nykyään jokapäiväiseen elämään. Eli tsempit kaikille lapsen oppimisen kanssa kenties parhaillaan tahkoaville. Sinnikkyydellä tulee oivia lukijoita, kiirettä ei ole. Lukeminen on elämän maratonlaji. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ja Kiitos kaikille! Oikein hihkaisin ääneen että jes kuusi kommenttia :)!

      Ja mahtava kun toit esimerkin tähän mukaan. Näin olen tosissaan viisaimmiltani oppinut ajan myötä. Siksi vähän omankin eskarin lukuoppimista seurailen, joskin hyvin varovasti etten painosta mitenkään ettei oma into yhtään laannu! Vaikee laji tämä vanhemmuus :). Muistan itse, että opin lukemaan "vasta" koulussa, koska aiempaa oppia ei annettu enkä itse tajunnut oppia lukemaan. Luku lähti helposti ja sujuva lukeminen tuli nopeasti. Olen myöhemmin miettinyt että aika oli varmaan itselle optimaali, koska pääsin tarraamaan nopsaan oikeisiin kirjoihin ja se avasi maailman ja no, koskaan ei tarvinnut kirjojen ääreen houkutella. Ja näistä päästään ensikirjoihin ja miten tärkeä olisi että löytyisi tosi alkumetreillekin niitä helppoja kirjoja. Muistan itse lämmöllä jotain jänis ja siili todella lyhkäisiä, varmaan oppikirjasarjan jatkoksi tehtyjä kirjoja ja sen ilon kun opettaja sanoi "että sinäkö jo luit KOKO kirjan?", vaikka ne oli tosi lyhkäisiä juttuja! Niitä lisää! Uskon että kun saa luettua mielenkiintoisen jutun kokonaan niin sekin on tosi motivoivaa...!

      Poista
  2. peukut tälle!

    Yksi kolmesta - jo isosta - lapsukaisestani on todella nihkeä lukemaan. Yritän kantaa kirjastosta kotiin aivan kaikenlaista luettavaa: melko oiva avain sekä ennen että nyt, ovat olleet juuri nuo omiin harrastuksiin tai kiinnostuksenkohteisiin liittyvät kirjat.

    Omissa asenteissani on vielä korjaamisen varaa: en oikein osaa pitää mangaa tai sarjakuvaa "lukemisena", vaikka ne toki sitä ovatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kirjafanittajana se "kaikki lukeminen" käy sotii vähän kirjojen lukemista vastaan, vaikka näinhän se on että kunhan lukisi jotain niin kaikki on plussaa! Sarjikset kans, tosi hyviä ja kuva tukee ymmärrystä!
      Lasten tietokirjat on minustakin tästä syystä tosi tärkeitä, että ne tehdään laadulla. Kieleen ja muuhun ulkoasuun panostaen, sillä ovat monen lukijan "ainoa" lukukiinnostus! Ja hyvä näin! Niinhän moni aikuisistakin kaihtaa kaunoa mutta mättää tietoa!

      Poista
  3. Hyviä kirjoja kaikki ne mitkä houkuttelevat lukemaan. Ihan sama, vaikka ovat legoista tai mistä tahansa, mutta ne kiinnostavat ja siksi niitä halutaan lukea ja tietysti kuvat kiinnostavat eniten. Kaikki tietokirjat yleensäkin ovat poikien mieleen. Lyhyt tiivis teksti ja erikokoista fonttia, faktatietoa.
    En tiennytkään, että Friendseistäkin on kirja. Tiedän yhden joka olisi kauhean kiinnostunut Friendseistä.
    Itse inhosin Aku Ankkojen lukemista lapsille, joten heillä oli kiire oppia lukemaan, että pääsivät niitä itse lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas tykkäisin ite Aku Ankoista, mutta varsinkin vanhempi lapsista ei niinkään. Eivät halunneet yhtään kuunnella minun lukemina.

      Poista
    2. Mai, just näin. Mikäs se tutkimus oli jossa sanottiin hurja lukema miten moni oppii Aku Ankan kautta lukemaan...!
      Lego friendseistä tosiaan löytyi kirja kirjastosta ja ihan saman tyylinen kuin tämäkin, ehkä hillitympi vaan. Otetaanpa korvan taa jos tekisin siitä lyhyen vinkkauspostauksen tännekin jos ei ole kauhean vanha...

      Serentis: Minulle on luettu pienenä Akuja, ne oli superhetkiä!

      Poista
  4. Kiva, että esittelit tämän! Meilläkin tykätään valtavasti Lego Ninjoista ja tämä taitaa päätyä Suomen reissun ostoslistalle, koska vähän samanlaista agendaa on ilmassa täälläkin. Poika on juuri saanut lukemisen ideasta kiinni - mutta arabiaksi. Suomenkielellä lukemisen opettelu on saanut odottaa, koska poikahan aloittaisi ekan luokan Suomessa muutenkin vasta ensi syksynä, mutta tällainen kirja kyllä varmastikin edistäisi asiaa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kuulla että vinkki tuli tarpeeseen! Hih, tämä kyllä voi kiinnostaa. Tuntuu olevan tämä Ninjago ja Starwars kyllä nyt yks suurimpia vaikuttajia lapsilla. Ei auta kuin mennä ajanhermolla!

      Poista
  5. Hyvä ja tärkeä postaus tärkeästä aiheesta! Kun on kyse lasten ja nuorten lukutaidosta ja lukemisesta, niin on vaikea (ja mielestäni tarpeetontakin) olla sanavalinnoissaan liian sukupuolineutraali. Pojat lukevat keskimäärin vähemmän ja heitä on keskimäärin vaikeampi inspiroida lukemaan, ja mielestäni pojan vanhempana tämä on hyvä tiedostaa. Siitä voi napata itselleen haasteen! ;)

    Oma poikani ei ollut mikään synnynnäinen kirjafani, hän ei jäänyt taaperona itsekseen selailemaan kirjojen kuvia (toisin kuin siskonsa). Se oli minulle alkuun valtava pettymys (hassua, eikö?), mutta porkkanan kautta ja oikeanlaisen kannustamisen kautta niin vain hänestäkin on tullut kirjaihminen. Hän ei tosin vielä lue itse (5,5v).

    Itse en osittain samoista syistä lue Aku Ankkaa, vaikka Aku Ankka juniori meille tuleekin. Mies lukee usein omina iltasatuvuoroinaan lapsille Aku Ankkaa (meiltä löytyy myös Carl Barksin kokoelmakirjoja) ja yleensä silloin lastenhuoneesta kuuluu hulvatonta kikatusta. Toivottavasti jatkossa akkarit innostaisivat poikaa lukemaan myös itse. Legot ovat myös aika pop, yksi kirja meiltä jo löytyykin.

    J.

    Ps. Muistan kuinka ruotsalainen kirjasarja Bertin päiväkirjat saivat veljeni aikoinaan lukemaan. Kirjat ovat edelleen tallessa, olivat aika hulvattomia, toivottavasti inspiroivat myös omia lapsiani sitten joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi minä kyllä voin täysin tajuta "pettymyksen" häivähdyksen ja suurella ihailulla luin että olet siitäkin huolimatta etsinyt ja tarjonnut selkeästi juuri häntä kiinnostavia luettavia, koska nyt kirjat jo kiinnostavat! Tykkään :))!
      Meille tulee kanssa se Aku junior, kun aika ajoin yritän sarjakuvalehtiäkin tilailla lyhyin sopimuksin että jos semmoinenkin kannustaisi sitten myöhemmin vaikka sarjisten äärelle. Minullehan kävi niin että lopetin sanomalehtien tilaamisen jossakin vaiheessa, vaikka olin pitkään tilannut ja kokenut sen tärkeäksi. Se vähän harmittaa ettei sellaista uutislukumallia minulta siis tule. Mutta tätä muuta sitten senkin edestä :D!

      Oimutsimutsin blogissa (vai instassa) muisteltiin vasta Bertiä, se taisi saada aikoinaan uuden porukan kirjojen äärelle. Mutta itse asiassa näin noita vieläkin uusissa kirjoissa, et lieneekö ihan klassikko :D?!

      Poista
    2. Apua, klassikon käsite laajenee koko ajan! :D Pitääkin käydä lukemassa tuo postaus Bertistä.

      Oikeat kirjat, oikeanlainen motivointi ja jokailtainen iltasaturutiini - ne ovat toimineet meillä. Taisinkin joskus tähän blogiin kommentoida tavastamme pyrkiä lukemaan "oikea-aikaisesti" niitä kirjoja, joista on tarjolla esim. elokuvia tai teatteriesityksiä. Nyt meillä on lainassa Risto Räppääjä ja Yöhaukka - leffa tulossa pian ensi-iltaan. Liput on Vaahteramäen Eemeli -teatterinäytökseen, joten yhdessä ollaan sovittu, että luemme (taas kerran) Eemeliä sitä ennen. Jne. Tällä hetkellä poikaa motivoi luettujen kirjojen listaaminen leikekirjaan. (Tullut äitiinsä, olen listaihminen. ;) )

      Isomman lapsen kanssa motivointi on varmaan sitten kyllä monin verroin hankalampaa. (Ja samat mietinnät sanomalehdestä! Mallioppiminen olisi paras tapa, mutta mutta.)

      J.

      Poista
    3. Ihana vastaus :))! Juu, klassikkotermi on state of mind :D.
      Olen muuten katsellut kuvitettua Potteria, hmm, joko... Ei vissiin ihan vielä mutta aika mahtis idea. Vielä on kaksi lukua kotimaista klassikkoa jäljellä. Sitten aloitetaan uutta suomennosta, to be klassikkokirjailijaa?

      Poista
  6. Juurikin näin! Olen ihan innoissani siitä, että esikoinen (tyttö) rakastaa lukemista. Kirjarakkauden eteen olen tehnyt sen verran töitä, että kirjoja on aina ollut ja niitä on luettu. Kuopukselle (poika) ei olla luettu ihan niin paljon, mutta luetaan hänelle iltasatu ja sen jälkeen hän jää vielä itsekseen selailemaan kirjoja. Saas nähdä, miten käy, kun oppii itse lukemaan.

    Kiitos Ninjago-vinkistä! Poika rakastaa ko. ninjoja yli kaiken. Pitänee harkita tämän hankkimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään ajelimme autolla jonkun verran ja esikoinen valitsi tän kirjan matkakirjaksi. Oli hellyyttävää nähdä kun luki sitä takapenkillä toistatuntia ja totesi lopuksi "äiti, luin sieltä täältä." <3! Just hyvä!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!