sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Lotta Levoton ja Lättälampaat

Lättälampaat, siinäpä sana joka on ollut meidän perheen huulilla ja mielessä ja muuntautunut jos miksikin lättä- alkuiseksi sanaksi. Eli loistavaa työtä suomentaja Johanna Försteriltä! Lotta -kirjasarjahan tuli mielle tutuksi edellisen kirjan kautta Lotta Levoton ja suuri kanikaaos, jota alunperin luulin meille aivan liian pitkäksi ja isommille lapsile tarkoitetuksi kirjaksi (mutta otin jostakin syystä riskin). Kuitenkin lapseni pitivät kirjasta niin paljon, että halusivat valita kevään luettelosta myös uuden Lotan, vaikka ehdotin, että jos lainataan kirjastosta eteen tullessaan...

Valitettavasti kuva ei tee oikeutta hyvin kauniin väriseen kanteen!
Alice Pantermüllerin kirjoittama ja Daniela Kohl runsaasti kuvittama Lotta Levoton ja Lättälampaat (Lasten Keskus, 2016) jatkaa samaa hyväntuulista ja hervotonta menoa. Lotan luokassa alkaa syntyä erilaisia kerhoja, kuten Bereniken vetämä Glamour Girls -kerho, joka keskittyy muotiin ja sen semmoisiin blingbling -juttuihin. Lotta ei reipasotteisempana noista asioista niin välitä ja perustaa ystävänsä Pippurin kanssa oman ryhmän Willikanit ja pyytääpä mukaan myös Paulin.


Vauhtia riittää, kun Lotan intialainen nokkahuilu tekee taas temppujaan ja aiheuttaa Lotalle noloja tilanteita, mm. joutuessaan koulun orkesteriin mukaan- ilman että osaa edes soittaa sitä nokkahuilua! Berenike järjestää myös koko luokan synttäribileet omalle pihalleen, jossa toteutetaan telttamajoitus. Tästä seuraa vakoilua, kyräilyä, kostoja, vesisadetta ja jotakin niin mukavan pikkumyymäistä menoa, että kyllä meillä oli lukiessa hauskaa.



Lotta on varsin supermukava tyttö, vähän niin kuin Kallioniemen Karoliina, että uskaltaa olla ja tuntea. Samoin kuin Karoliina -kirjoissa myös Lotissa on paljon kaverien välisiä juttuja, mikä on varmasti tosi mielenkiintoista esimerkiksi jo kouluikäiselle lapselle. Kaverisuhteet ja selvittelyt ovat myös mukavan realistisia, eli siellä on erimielisyyksiä, eikä lopussakaan kaikki pidä toisiaan kädestä yhteisöllisyyttä hehkuen, mutta kukin jatkaa omaa menoaan ilman sellaista liian suurta draamaa tai tappelua. Itseäni vähän hirvittikin ajatella miten lasten maailma on niin julmaa kaveriporukoissa, mutta sitähän se vaan on. Eipä se aikuistenkaan maailma mene aina ihan sivistyneen tasolla.


Ihan loistava kirja ja tykättiin kovasti esikoiseni kanssa. Myös kuopus kuunteli tätä aika ajoin ja varsinkin katseli kuvia ja noukki lättälampaita, sillä se oli hänestä erittäin hauska sana! Samoin kuin Kakkeli (opettajan nimi)...

Joko te olette löytäneet sarjakuvamaisen Lotta-sarjan?


"Pippuri antoi poissaololappunsa Kakkelille heti ensimmäisen tunnin alussa.
'Rutto'
Kakkeli luki lapun ja tuijotti sitten pitkään Pippuria.
Pippuri köhi hiukan.
'Nyt menee jo paljon paremmin.'
Silloin Kakkeli sanoi soittavansa Pippurin äidille vielä samana päivänä.
Luulen melkein, että Paul tiesi jo etukäteen, miten siinä käy. Että opettajia
ei voi jujuttaa, tarkoitan.

Ja minäkin olisin osannut kertoa sen."

- Alive Pantermüller ja Daniela Kohl: Lotta Levoton ja Lättälampaat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!