lauantai 6. kesäkuuta 2015

Lotta Levoton ja suuri kanikaaos

Alice Pantermuller (kirj.) ja Daniela Kohl (kuvitus) ovat saksalaisia lastenkirjojen tekijöitä ja tutustuimmekin Lotta -kirjasarjaan ensimmäistä kertaa kirjalla Lotta Levoton ja suuri kanikaaos (Lasten Keskus, 2015, saatu kustantajalta). Aluksi mietin onkohan kirjan päähenkilö, viidettä luokkaansa aloittava Lotta Penttilä ja hänen seikkailunsa hieman liian lennokkaita meidän eskarilaiselle, mutta eipä ollut. Kirja on kirjoitettu aika lämpimästi ja mukavalla tavalla ja on siten mielestäni luettavissa yllättävän suurelle ikähaarukalle. Loistavin tämä kirja on varmasti jo itse lukevalle alakoululaiselle (tytölle) mutta toimii siis näin yksittäiskokeilun perusteella sanottuna myös alle kouluikäiselle (pojalle).


Lotta on hauska, rento tyttö, joka miettii asioita huumorilla ja välillä vähän jupisten. Vanhemmat alkavat olla vähän noloja ja elämäntarkoituksena olisi saada oma lemmikki! Kirja on Lotan päiväkirja ja se on kirjoitettu tosi kivasti. Kirja on hyvin visuaalinen. Teksti ja kuvitus on jatkuvassa vuoropuhelussa, sillä teksti täydentyy muun muassa hymiömerkein ja muine tarkentavin kuvin. Kirjoitusta on sopivan vähän per aukeama ja sitä on helppoa lukea (joskin jokunen fontti voi olla jollekin vaikeampi). Kokonaisuus on kirjava, mutta ei sekava, ja näin ollen täyttää mielestäni loistavasti nykymaailman lasten kirjavaatimukset houkuttelevuudessa. Voisin uskoa, että tämän tyylinen vuoropuheleva, tietoa eri tavoin antava kirja olisi monen nykylapsen mieleen.



Kotimaisista verrokeista tuleekin mieleeni vähän Puluboi -kirjat, jossa on vähän tätä tyyliä mutta Lotta-kirjassa on kuvitusta vielä enemmän. Naureskelin itsekin kirjan jutuille mutta en niin paljon kuin lapseni, joka räkätti välillä räkä poskella. Kysyessäni tykkäsikö lapseni kirjasta, hän vastasi mielestäni aika realistisesti, että: "Aika paljon!". Näin se juuri oli. Ihan itsekin ihmetyin miten hyvin tämä toimi meillekin, vaikka päähenkilöinä tosissaan on jo yläkoulua lähentelevä tyttö ja hänen kaverinsa. Mukana tosin olivat koheltavat pikkuveljet (ja vähän kummalliset vanhemmat), jotka taisivatkin kutitella parhaiten lapseni nauruhermoja.



Oikein loistava kirja, että nyt vaan kesälomilla koululaiset tätä lukemaan! Tämän kirjan tarttumiseen luulisi olevan kynnyksenkin vähän matalampi, kun kurkkaa sisustaa ja huomaa miten paljon tässä on kuvia ja sarjakuvamaisuutta! Lotta -kirjoja on siis ihan sarjaksi, ainakin syksyllä on tulossa taas uusi. Lapseni oli heti kirjan loputtua kyselemässä onko näitä lisää, joten varoitan koukuttumisvaarasta! Kirjan idea on mielestäni todella nerokas ja ajanmukainen, näitäpä toivoisi lisää ja vaikka kotimaisenakin, sillä loistavia kuvittajiahan meillä riittää, siinä missä kirjailijoitakin!


"Äikän tunnilla Kakkeli sanoi, että voisin soittaa jotain nokkahuilullani.
No jaa, valitettavasti olin unohtanut huilun kotiin. Mikä harmi! :P"

- Alice Pantermuller ja Daniela Kohl: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!