sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kun minusta tuli isoveli

Voi kylläpä tätä kirjaa lukiessani tuli vanhat ajat mieleen. Odottaessani toista lastamme etsin villisti lastenkirjoja toisen vauvan tulosta perheeseen ja sisaruskateudesta. Mukavia kirjoja löytyikin, ja vähemmän mukavia. Ilolla saatankin nyt kaikille pikkusisaruksia odottaville tai jo saaneille kertoa, että Lasten Keskukselta on tullut todella hyvällä sisällöllä oleva kirja Kun minusta tuli isoveli. Kirjan on kirjoittanut Catherine Leblanc ja kuvittanut Eve Tharlet (2015, suomennos Marketta Vaismaa).


Kirjassa tietenkin karhuperhe odottaa vauvakarhua ja pieni karhunpoika odottelee innoissaan saadakseen oman kaverin. Odottaminen kestää, niinhän se kestää, mutta eräänä päivänä pikkukarhu huomaakin vanhempien kadonneen ja mummokarhun kertovan, että vauvakarhu on syntynyt yöllä. Pikkukarhu pääsee katsomaan vauvaa sairaalaan. Kotona vauva nukkuu ja pikkukarhu saa taas toivomansa huomion vanhemmilta mutta vauvan kasvaessa, vauva vaatii koko ajan enemmän huomiota vanhemmiltaan- ja vielä haiseekin aika pahalle. Pikku Karhu ei tajua miksi ihmeessä vanhemmat jaksavat ihastella moista nyyttiä?!



Lopulta tietenkin Pikku Karhu huomaakin vauvan erityisyyden, vauvan hymyillessä vain hänelle. Tarina on siis ihana perusjuttuja uuden lapsen perheeseen tullessa käsittelevä kirjanen, jossa kuvaillaan aika tutunoloisesti odotus- ja vauva-arkea. Eva Tharletin kuvitus on varsin rauhallinen mutta pikkukarhun tunteita hyvin kuvaileva.



Lukukokemuksemme oli aika hauska. Ajattelin kirjaa pyytäessäni, että tilanne on varmaan mielenkiintoinen isosisarukselle- tuleekohan hänellekin jotain muistikuvia menneestä? No, meillä pienimmänen, the vauva eli varsin leikki-ikäinen, totesi ensimmäisellä sivulla, että jahas hän on muuten sitten isoveli. Siihenpä isompi, että ei se näin ole, vaan hän ON. Seurasi pieni nahistelu ja itku, varsinkin kun sanoin että pienempi sattuu olemaan pikkusisko. Pikku-iso -vertailu ei ole nyt in. No saimme kuitenkin kirjan luettua ja kumpikin kuunteli mielenkiinnolla. Isompi naureskeli mukanani jollakin tapaa niin tietäväisenä...

Jälkeenpäin annetut pisteet lapsilta eivät olleet oikein mairittelevat. Pikkusisko = 4 (en usko että tajuaa koko pistejuttuja mutta antaa sata jos on paras) ja esikoinen = ei halunnut antaa pisteitä. Minäpä silti sanon, että vallan mainio kirja tästä aiheesta, eli kannattaa lukea jos sattuu olemaan ajankohtaista- ja mikäpä ettei lukisi vaikkei näin olisikaan?

Voihan niitä vähäisiä muistoja <3!
Vai mitä?


"Pikku Karhu ei olisi millään malttanut odottaa, mutta leikkikaveri sen kun piileskeli äidin mahassa."

- Leblanc ja Tharlet: Kun minusta tuli isoveli

4 kommenttia:

  1. Tällaisia kirjoja tarvitaan. Minusta Puppe saa pikkusiskon on hyvä kirja aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puppe -kirjat on oikein mainiota :)! Ja näitä tarvitaan koko ajan!

      Poista
  2. Voi miten ihanalta kuulostava kirja. <3 Kuule, bleue, kun olet minun luottohenkilöni, mitä tulee lastenkirjoihin, niin osaisitko vinkata jotain kirjaa ihan pikkuihmiselle, vasta syntyneelle, luettavaksi? Olen vasta saanut kummitytön, ja olisi ihana ostaa hänelle joku kiva kirja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsekkaapa sivun ylälaidasta osio Vauvojen ensikirjoja! Sieltä mm. Vauva! Kot, sanoo kana, Hei hikkori tikkori, Kurkkaa -kirjasarja, Kukkuu -kirjasarja ja huomasitko, että esittelin tällä viikolla uuden Ferrin kauniin vauvakirjan Kukkuu, ajattelin että siitä sinä voisit tykätä <3!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!