lauantai 27. joulukuuta 2014

Kolme uutuuskirjaa kirjastosta

Suurin joulusuunnitelmani oli ehtiä kirjastoon ennen joulua. Ja se toteutui. Pikkutyttöni toimi oikeana onnenkantamoisena ja löysin monta mukavaa kirjaa loma-ajaksi niin yhteislukuun kuin itsellenikin. Tässäpä pikavinkkauksia, ollos hyvät!


Eric Carlelta on painettu pahvisivuinen pikkukirja Haluatko olla ystäväni? (Tammi, 2014, suomennos Kaija Pakkanen, ap 1971). Kirja toistaa vuorosanoja toisensa perään ja hiiri etsii ystävää. Kuvitus taattua Carlea. Lapseni rakastavat tätä ja 2-v. "lukee" tätä itsekseen ääneen. Supersöpöä. Huippu kirja, vaikkakin vauvakirjaksi (pahvikirja, löytyi vauvaosastolta) mielestäni aivan liian pitkä. Taaperosta ylöspäin, sopiva sisaruslukuun.


Messi ja Mysteeri -kirjat ovat saanee tekijältän Ninka Reitulta jatkoa. Ensimmäinen kirja on myös SK:llä esitelty. Kuvitus on todella upeaa ja tarina ensimmäisen osan mukaan seikkailuhenkinen. Käpälät kohti seikkailua (Otava, 2014).


Kuka muistaa Postikoira Pontuksen? Tuo etsi ja löydä kirja, jonka esittelin syksyllä Kustannus-Mäkelältä, saman kirjoittajan Tor Freemanin kirja Tukaaniveljekset löytyi nyt Tactic Publishing kustannuksena (2014). Kirjassa on tosi hauska sarjakuvamainen kuvitus ja Heli Venholan varsin leikittelevästi suomennettu loruttelu toimii kirjassa aika hyvin! Lapseni ovat tykänneet tästä paljon ja tarinakin on ihan opettevainen ja hauska.


"Hiirulainen piipersi seuraavan eläimen luo ja kysyi:
Hei, oltaisiinko ystäviä?"

- Eric Carle: Haluatko olla ystäväni?

7 kommenttia:

  1. Messi ja mysteeri löytyi meilläkin kirjastosta viikko ennen joulua.

    Kuvitus on onnistunut, tekstissä painoin hätäjarrua vauhdikkuudeltaan. No, ei ihme kun kirjoittaja on eläväinen pohjoiskarjalainen:

    "Ninka Reittu (s. 1982) on Liperissä asuva kuvataiteilija ja artesaani, joka tekee kuvituksia ja sarjakuvia. Hän opettaa kuvataidetta Joensuun Lasten ja nuorten kuvataidekoulussa. "

    Sarjakuvamaisuutta se sitten olikin, ja ihanaa sellaista. Olisipas muuten ihanaa jos omat lapset pääsisivät jonkun tutun kirjailija-kuvittajan työpajalle näkemään kun kädenjälki syntyy. Siinä voisi silmät aueta näkemään tämän prosessin taakse.

    Olenko kysynyt oletko tutustunut Jussi Kaakisen kuvittamiin Taro -kirjoihin? Niistä pidän itse kovasti kuvituksen puolesta. Myös Kaakinen on sarjakuvapiirtäjä.

    Onnea 5-vuotiaallenne!

    -Nupsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      Sarjakuvamaisuus oln minustakin kiva juttu välillä lastenkirjoista, osin avaa myös innostusta sarjispuolelle, joka on aika monen lapsen lukukohde isompana- eli hyvä asia, että erilaista löytyy.
      Olen itsekin samaa mieltä, että Reittun kirja oli varsin kuvallisesti taitava ja ihana! Ja kuvataidekoulut ovat kyllä myös hieno asia. Olen kumpaakin lastani käyttänyt ja toivon, että palaan vielä noihin kerhoihin myöhemminkin :)!

      Poista
    2. Niin ja kiitos onnitteluista!

      Poista
  2. Ensinnäkin kiitoksia, olen saanut täältä monta hyvää vinkkiä taaperoiden kirjastoreissuille. Nyt täytyy kuitenkin tulla näin jälkikäteen kertomaan oma mielipiteeni tuosta Haluatko olla ystäväni? -kirjasta. Se oli minun mielestäni ihan karsea! Kirja, jossa kukaan ei halua olla hiiren ystävä, kunnes käärme pyrkii viekkaudellaan ystäväksi. Okei, lopuksi löytyy toinen hiiri, mutta silti kurja kirja. Eihän kaikki tarvitse olla siloiteltua ja pumpulissa tehtyä, mutta en tykännyt tuosta kirjan ajatuksesta - "En halua olla ystäväsi" , ja vain lajitoveri olisi ystävä. Noh, en nyt niin vakavasti näitä kirjoja ota. Siinähän se meni toisten mukana, mutta tuskin luen toista kertaa. Joka tapauksessa uusia vinkkejä odotellessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!! Olin itsekin aluksi hyvin skeptinen kirjaa kohtaa kun se tuntui jotenkin niin negatiiviselta ja jopa pelottavalta! Mutta sitten lasteni kautta katselin sitä enemmän lasten näkökulmasta (meillä rakastivat, gulp palautin sen tänään salaa...) ja näin sen simppeliyden ja toisaalta monitasoisen kauneuden! En osannut ottaa niin "lajierotteluna" vaan lähinnä siinä, ettei kaikki vaan ole toistensa kavereita, vaikka meille niin kovasti yritetään toitottaa. Silti ei toista saa syödäkään toki... Minä taas näin että tuo käärmeen pyytäminen ystäväksi oli hauska kohta, siinähän jätettiin muistaakseni tulkintaa myös kuvan tasolle? Olen kyllä Carle -fani, joten sikäli puolueellinen! Kiitos mahtavasta kommentista lastenkirjojen maailmasta! Lisää näitä ja toki lisää esittelyjä tulossa :)! Kommentoi toistekin, pliis :))!

      Poista
    2. Kiitos kommentistasi, pointtisi ovat kyllä hyviä. Ja tosiaan aina eivät kemiat natsaa, vaikka kuinka kaveruudesta yritetään toitottaa. Sama juttuhan se on näiden kirjojen kanssa toinen iskee toinen ei, kuten tämä ei yhtään kohdallani. :)

      Poista
    3. Niinpä :). Onnneksi kirjoja riittää, jokaiselle omansa löytyvi!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!