lauantai 22. marraskuuta 2014

No ne soivat joululaulukirjat

Blogini luetuin 4eva on ollut Soiva laulukirja ja taitaapa se näin olla ihan joka viikkokin. Kirjahan on mainio ja varmasti se on myös myynyt hyvin, sillä nettikirjakauppojen listoissa se on vieläkin myydyimpiä lastenkirjoja. Siksipä toki kiinnostuin, kun huomasin, että Tammelta ilmestyi tänä syksynä Soiva joululaulukirja koko perheelle ja pyysin sen kustantajalta blogiesittelyyn. Kirja tuli jo alkusyksystä, mutta meillä kirja pääsi ymmärrettävistä syistä kokeiluun vasta nyt. Ja laittoipa viisaasti toinenkin kustannustaja, Otava, minulle yllärinä oman soivan joululaulukirjansa Joulupukin soiva laulukirja. Asetelmahan kutsui lastenkirjablogistia kirjabattlen omaiseen vertailuun, joskin kilttinä kirjatätinä taidan jälleen keskittyä lähinnä kummankin kirjan hyviin puoliin. Sillä totta on, että kummatkin joululaulukirjoista ovat oikein hyviä ja viihdyttävät joulunodottajia ja -viettäjiä takuuvarmasti.


Soiva joululaulukirja (Tammi, 2014, koonnut Leena Järvenpää ja Sanna Uimonen, säestäjänä Vilhelmiina Luokkanen):

- Teresa Bastin omaperäinen ja kiva kuvitus, tuttu aiemmasta kirjasta
- kaunis säestys on edellisen kirjan mukaisesti pianolla (syntikalla) selkeästi ja rauhallisella temmolla
- säestys toimii varmasti opetusmielessä parhaiten lapsille ja kuuluu hyvin
- kirjassa on vaihtoehtokirjaa ehkä enemmän kristillisiä lauluja (vrt laulujen kokonaismäärä)
- rauhallisempia kappalevalintoja kilpailijaan verraten
- lopussa pieni joulurunokokoelma bonuksena
- pari tuntematompaa laulua opeteltavaksi
- 30 laulua
- kuulokeliitäntä







Joulupukin soiva laulukirja (Otava, 2014, toimittanut Katariina Heilala, nuottipiirrokset Esa-Pekka Mattila, graafinen suunnittelu Mirella Mäkilä ja Kirsti Maula)

- kirja pohjautuu jo aiemmin ilmestyneeseen tavalliseen joululaulukirjaan, johon nyt lisätty säestys 
- Mauri Kunnaksen ilmeisesti joulukirjojen pohjalta koottu suomalaisille tuttu kuvitus on toki mielekäs ja turvallinen
- säestäjä Matti Kallio on ilmeisesti käyttänyt syntikasta useampia nappeja ja säestys on vauhdikkaampaa mutta samalla hippuisen kohisevampaa kuin verrokissa
- laulut ovat ehkä kilpailijaansa verraten astetta rennompia ja iloisempia, joskin joku rauhallinenkin tipantirauttaja on mukana
- mukana on myös kristillisiä lauluja
- joissakin lauluissa on myös alkuperäiskielen sanoitus mukana
- pari tuntemattomampaa laulua opeteltaviksi mm. ihana Perkiön Metsän juhlat (joskin sanoissa on ehkä hauska kirjoitusvirhe)
- yli 40 laulua
- kuulokeliitäntä






Lopulta taidan itse olla varsin onnellinen, että meillä on nyt nämä kummatkin kirjat. Molemmissa todellakin on hyvät puolensa. Näen jo silmissäni: joulukuusen valojen hämyssä isovanhempien ja lastenlasten yhteislaulua kirjojen äärellä, sylikkäin istuen. Vältän ajattelemassa todennäköisempää näkyä joululahjojen kärttämisestä, emännän paineilua servettien äherryksessä, ylivilkkaista pikkulapsista ja karanneesta kinkusta.

Kysymys kuuluukin, kumman kirjan sinä ostaisit?

Ai niin ja soivien kirjojen menestystarinasta kertonee myös se, että keväällä taisi olla olla tulossa hyvän yön laulukirjoja markkinoille... :)! Jes, olen siis ehtinyt katsella jo vähän kevään katalogejakin!

Vähän olen miettinyt myös joulukalenteria tälle vuodelle, olisiko sen toteuttaminen mitenkään mahdollista. Yksi varteenotettava vaihtoehto olisi viime vuoden kalenterin uusinta? Tai sitten instagrammin puolella joulukirjavinkkaus kuvitse. Mitäpä tuumaat lukijain? Olisiko tilausta?


"Jouluilta hämärtyy,
tuuli pois jo etääntyy.
Joka kuusen latvahan,
tarttuu täti taivahan."

- kirjasta Joulupukin soiva laulukirja (san. Paloheimo, säv. Perkiö)

12 kommenttia:

  1. Karannut kinkku :D Ah, mielikuvat!

    Ja soiva laulukirja <3 Tämä ihan perus siis. En keksi mitään huonoa sanottavaa. Rakastan tuota kirjaa ja niin rakastaa kuopuskin. Pattereita on kulunut jo aikamoinen määrä ja ennätys on ollut puoli kirjaa samalta istumalta. Tykkään itse laulaa mutta en ole siinä kauhean hyvä (ei se haittaa!) joten tällainen sohvalla lauleskelu on just passelia. Tosin Pikku Matin auto on aivan järkkyä korvamatomateriaalia. Ne kaikki rikkinäiset osat, puuh.. Ja tottakai se on yksi lemppareista.

    Saimmekin tuon joululaulukirjan 2-vuotialahjaksi. Toivoin sitä heti kun ajattelin että sen kanssa on sitten kiva virittäytyä joulutunnelmaan. Noh, kuopus ei nyt ihan lämpene mutta esikoinen tykkää ;) Mietin että ovatko laulut tosiaan niin rauhallisia että siihen Pikku Matin auto rallatukseen tottunut kuopus ei siksi oikein diggaa, haha! Muttamutta, pikkuhiljaa. Olen kirjaa sitten itsekseni selaillut ja lauleskellut muka puolihuolimattomasti ;)

    Ihania ovat! Mahtavaa kun nykyään on tällaista tarjolla.

    Ja minä olen Instagramin kannalla joulukalenterin suhteen. Instagram 4eva ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin itse, että milloinkahan tulee kirjoja joissa on myös laulu mukana, kun lapset ei itse osaa lukea sanoja :). Joululaulut on vielä näille kuopuksillemme tuntemattomia joten laulaen luulen, että kirjakin alkaa kiinnostaa enemmän. Hauska kuulla, että teilläkin tämä jo on käytössä :)!

      Poista
    2. Ja kiitos joulukalenterikommentista! Pitänee varautua 24:ään kuvaan :D!

      Poista
  2. Nyt mua harmittaa, että ostin tuon Soivan joululaulukirjan, kun tuossa toisessa olisi 15 biisiä enemmän. Mutta sellaista on elämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. Elämässä jää aina vähemmälle kuin olisi tarjolla. Niinkös se sitten menee.

      Poista
    2. Ja 13! 13 biisiä enemmän. Helpottiko :P?

      Poista
  3. Tuo soiva laulukirja on ihan huippu keksinto, itse en ole mikaan musikaalinen ja lastelauluistakin muistan lauseen sielta, toisen taalta joten tama on pelastus! Jompikumpi nuita kylla meille tulee, kunhan osais vain paattaa kumpi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en myöskään oikein muista sanoja niin nämä pelastavat. Lisäksi kun musiikki on läsnä "olohuoneessa" sitä laulamistakin tulee harrastettua helpommin, eikä unohdu arjen kiireisiin.

      Poista
  4. Kunnaksen versiota on meillä nyt kuunneltu pari päivää, ja se on ihan tykätty ollut. Kummitytön luona vilkaisin tuota toista, ja tykkäsin siitä ehkä vähän enemmän. Pianosäestyksen mukana on helpompi laulaa. Toisaalta lasten mielestä se oli kuulemma tylsä: "Kun ei siinä ollut niitä erejä äänejä!" ;)

    VastaaPoista
  5. Oho, mä en tiennytkään että näitä on kaksi! Vähän ajattelin, että tarvitaankohan me soivaa joulukirjaa, mutta toisaalta olen itse aivan joululauluhupsu ja esikoinen toivoi jossain vaiheessa joululauluja unilauluiksi vielä toukokuussa, niin vaikea tätä on ohittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, pitkää käyttöikää siis luvassa :D! Täällä saattaa kirjat mennä joulukirjojen kanssa säilöön siinä viikko jälkeen aaton :).

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!