perjantai 25. heinäkuuta 2014

Franklin kirjoissa!

Esikoiseni tykkäsi katsoa kevään aikana TV 2 puolella näkynyttä Franklinia ja vähän itsekin sitä seuranneena huomasin, että sarja oli oikeastaan aika kiva (mielestäni lastenohjelmienkin variaatio on kyllä valtava!). Satuin löytämään Franklin -kirjoja myös kirjastosta ja lainasin niitä hieman skeptisesti. Ajattelin, että kirjat olisivat vähän tv-sarjan oheistuotantoa tai jotain. Vähänpä taas tiesin.


Totuus toki oli se, että kanadalainen animaatiosarja perustuu Paulette Bourgeoisin kirjoittamaan ja Brenda Clarkin kuvittamaan Franklin -kirjoihin (Tammi ja suomentanut Tiina Hemming-Sotejeff). Kirjat kertovat eläinystävysten arjesta ja pikkuseikkailuista. Kirjoissa on paljon satumaista opetusta elämästä: sosiaalisista taidoista ynnä muusta. Eläimet ovat hyvin vastuutuntoisia ja ystävällisiä ja kokevat omantunnon pistosta tehdessään väärin. Kirjojen tunnelma on mielestäni todella leppoisa, hyväntuulinen ja turvallinen. Selkeät tarinat ovat kiinnostavia, eikä sinänsä perusplääpläätarinoita. Kuvitus on selkeää ja minun silmin aika perusvärityksellä. En jostakin syystä koe hahmoja kovin söpöinä tai ihastuttavina, ja kilpikonnahahmokin jää minulle kaukaisemmaksi, mutta silti kokonaisuus on todella hyvä ja laadukas ja kirjoista huomaa miten suurella rakkaudella ja ajatuksella kirjoja on tehty.




Tässäpä siis kirjasarjavinkki teille! Olemme lukeneet nyt kesän aikana näitä satuja kymmenkunta ja kuvissa näkyy uusimmat lainamme, joita aloitimme yhdessä kummankin lapsen kanssa (2-v. kuopuksellani kokonaistarina jäi vielä älyämättä ja hän keskittyi huomioimaan ilmekkäitä eläimiä). Oletteko te lukeneet Franklineita? Nämä saattaisivat upota sellaisiinkin lapsiin, jotka ei usein halua kuunnella kirjoja, sillä Franklin voi olla lapselle tuttu tv:stä, kuten tuo supermyyntislogankin aikoinaan sanoi!


"Franklin osasi luisua alas joentörmää aivan itse. Hän osasi laskea etuperin ja takaperin."

- Paulette Bourgeois ja Brenda Clark: Franklin ja ystävät

13 kommenttia:

  1. Pikku kakkosen sarjoista yllättävän moni perustuu kirjoihin. Se on kieltämättä meidänkin perheessä hyvä myyntipuhe. :) Itse asiassa, minä ostan ihan mielelläni dvd-levyjä lapsillemme, jos niistä on tarjolla myös kirjoja. Esim. viime aikoina olemme lukeneet paljon Karhuherra Paddingtoneita (ihania!), joten yksi dvd on myös kotiutunut meille. Voin myös muuten suositella sellaista kirjaa kuin Mörkyli (Julia Donaldson), se on sekä kirjana että lyhytelokuvana hyvin vetoava. Ilmeisesti myös palkittu.

    Nyt menin kyllä jo ihan ohi aiheen. Franklineita en ole vielä lukenut omille lapsilleni, mutta aikoinaan kummilapselle ja muille hoidettaville kyllä. Franklinit on meillä, ehkä Paddington-buumin jälkeen, jo seuraavana listalla. :)

    J.
    Lapset 4v ja 1v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika laidasta laitaan silti kirjapohjaiset sarjatkin ovat. Mieleeni tulee Petteri Kaniini joka vaikuttaa aika vauhdikkaalta uudessa animaatiosarjassaan!
      Mekin olemme lukeneet Paddingtonia. Lontoo kirja meni aika ohi esikoiseltani. Yksi kirja on omanakin :). Pitääpä lainata joskus lisää!
      Franklinit ovat helppolukuisia mutta vaativat jo parin vuoden ikäisen kuuntelutaitoa, meillä 4v. on oikein kohderyhmää sillä Franklin taitaa olla sitä ikiä itsekin. Ihan huippu oli mm kirja Franklin tahtoo olla iso, joka oli kuin oodi lapsuuden säilyttämiselle. Tosi ihana :).
      Kiitos J!

      Poista
    2. Kiitos myös Mörkyli vinkistä! Niitä kirjoja taitaa olla myös paljon. Tuota lyhytelokuvaan en ole nähnyt :)! Donaldsonia löytyy kyllä yksi poistomyyntikirja hyllystäkin.

      Poista
    3. Mörkyli on osunut ja uponnut tuohon neljävuotiaaseen täysillä. Toistaiseksi vain Mollia on luettu Mörkyliä enemmän. :) Myös muita Donaldsoneja olemme lukeneet, mutta Mörkyli on ykkönen. Esikoinen sai Mörkyli-kirjansa tädiltäni lahjaksi, on kuulemma ollut suosittu vuosien varrella hänen eskariryhmissään. Tosin ryhmät ruotsinkielisiä, voihan käännöksissäkin olla eroja.

      J.
      Lapset 4v ja 1v.

      Poista
    4. Puuh. Jotenkin minusta tuntuu, että Molli olisi ansainnut hieman enemmän huomiota viime vuonna. Joskus epäilen, että olen tästä ikuisesti katkera! Mutta juu, kiitos, me tutustumme myös Mörkyliin :). Mollikin luettiin just viikko sitten :).
      (Olisiko Donaldsonit enkuksi alunperin?)

      Poista
    5. Taitaa olla enkuksi alun perin. Luulen että osa katosi käännöksen myötä ( "lost in translation" ), on siis vähän runotyylinen/riimityylinen.

      Mollin löysin itse sinun blogistasi, se oli ehdottomasti vuoden paras vinkkaus. Harmi kun ei ole tullut suuremman yleisön tietoon. Pitäisi ostaa vaan lahjaksi aina kun tulee lasten synttäreitä. ;)

      J.

      Poista
    6. Onneksi Mollia on näkynyt lehdissä ym. kiitettävästi. Se on kyllä uskomattoman hyvä kirja :). Kiva, että tekin löysitte!

      Poista
  2. Itselläni on ollut tuo sama oivallus Franklineista! Olen huomannut, että ennakkoluulottomuus kannattaa silloin tällöin. Anonyymin mainitsemia Mörkyli-kirjojakin meillä on ilolla luettu. Kirjastosta löytyi tosiaan myös kaksi Mörkyli DVD:tä. Ensimmäinen katsottiin, ikäsuositus K3, mutta toisessa yllättäen K7. Ensimmäinen siis katsottiin, toista ei uskallettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai jos on ennakkoluuloinen niin altistaa silti itseään kokeilemaan uutta :)! Hauska että olet kokenut samaa ennakkoluuloa kanssani...

      Jahas nyt pitää metsästää Mörkyli dvd(:t) ja vaikka pistää ihan varaten! Kiitos vinkistänne :)!

      Poista
  3. Hauska kuulla, mä olen suhtautunut myös äärimmäisen epäluuloisesti Franklin-kirjoihin (meillä on pyörinyt vain joku sellainen minikirja, joka selvästi on tv-sarjan pohjalta eikä siis alkuperäisiä), mutta lapset tykkäsi ohjelmasta tosi paljon, eikä se ollut huono. Eli voidaan ottaa kirjastosta kokeiltavaksi meillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tänään taas luin kaksi, joissa aihepiirit halloween ja joulu epäilyttivät, mutta ei, tämä kirjantekijäkaksikko klaarasi homman taas kotiin. Kuva/tekstisuhde on ihan täydellinen kuvakirjassa ja jopa 2-v. on jaksanut kuunnella näitä mukana selkeän ja kiinnostavan kuvituksen vuoksi. Olen ihan ymmälläni miten hyvä kirjasarja tämä onkaan :). Joten kokeilkaahan :).
      Minä törmäsin minikirjoissa Dinojunahuonouteen, huhhuh.

      Poista
  4. Yritin kommentoida jo aiemmin päivällä, mutta ukkosmyrsky taisi pamauttaa kommenttini bittiavaruuteen. :)

    Minä luin muinoin Franklin-kirjoja (joko itselleni tai 4,5 vuotta nuoremmalle veljelleni) ja muistelisin pitäneeni niistä. Mitään suurta tunteen paloa ei tainnut olla, mutta kuitenkin. Tuolloin 1990-luvulla kilpparityypin nimi oli Konrad! :) (Konrad pelkää pimeää oli meillä ihan omana, jostain kirjakerhosta saatuna.)

    Omat lapseni eivät ole Franklinista oikein innostuneet (edes animaationa), mutta ehkäpä vielä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ei minustakaan ole mitään jippijaijee kirjoja, vaan enemmänkin semmoisia hyviä arkikirjoja. Kertovat opettavaisesti arjesta mutta eläinsadun kautta. Mutta vastaaviakin on Emput, Tompat, Saulit, mitä näitä nyt on!
      Ukkonen olikin eilen aika hurjana. Satuin itse näkemään vain tuhoja mutta siinäpä jo olikin.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!