tiistai 20. toukokuuta 2014

Kolme erilaista mahtavaa kirjastolöytöä

Eppu Nuotion kirjoittama ja Virpi Talvitien kuvittaja Epsukepsu (Tammi, 2002) lähti meille toistamiseen kirjastolainaan. Olin jo aiemmin ajatellut esitellä tätä teille mutta... Niinpä otin vahinkoni takaisin. Epsukepsu kertoo isosiskon äänellä lapsesta nimeltä Epsukepsu, joka on aika lailla, aina, vähän kärttyinen. Aamulla ei maistu puuro ja naamakin on heti mutrulla. Mutta mummu nimeltään Mutteri tuntee lapsenlapsensa, eikä vähästä välitä. "Heippa, Elina. Heippa, Epsukepsu. Hauskaa metsäretkeä! Illalla paistetaan kanelipullia, Mutteri huikkaa ja pyyhkii pilvet taivaalta pitkällä käsivarrellaan." (aivan ihana kohta!).





Isosiskoa vähän harmittaa, kun Epsukepsu jää hoidossa ilman leikkikaveria, sillä kukaan ei enää jaksa houkutella kiukuttelijaa leikkiinsä. Mutta syysretkellä, aarteita etsimässä, Epsukepsu löytääkin aarteista parhaimman: ystävän. Näinhän sitä sanotaan, että yksikin ystävä riittää. Kaikki meistä ei ole päivänvaloja jokaisessa elämävaiheessamme ja ärtymys on toisella herkemmässä kuin toisella. Kaikki meistä ei myöskään ole ryhmäihmisiä tai sosiaalisesti innokkaita. Ja parhaita kavereita ei varmaan kaikkien kanssa voi koskaan olla... Mutta olisiko kuitenkin hyvä taito pärjätä erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisissa tilanteissa, vaikkei huvittaisikaan? Epsukepsu antaa ymmärrystä erilaisuuteen mutta kannustaa myös löytämään itselleen polun, jossa yksilöllä on juuri hyvä olla. Ja loppujen lopuksi meidän ihmisten onni taitaa kuitenkin perustua yhdessä olon etuihin. Vasta palkitun, lahjakkaan Virpi Talvitien (linkki Lastenkirjahyllyn artikkeliin) kuvitus on mielestäni tässäkin kirjassa oikein ihana, ilmeikäs ja tukee tarinaa täydellisesti. Olisin itse ehkä hieman tiivistänyt kirjan tarinaa mutta muuten kirja hipoo pilviä ja heiluttaa huolet kauas kuten Mutterin käsi! (4/5).



Kirsi Kunnaksen Punni (WSOY, 2014) keskustelutti meitä jo blogini kommenttilaatikossa aiemmin. Kirjan herkän ja kauniin kuvituksen on tehnyt Maija Karma, jotka on sittemmin väritetty Elina Vannisen taidokkaalla jäljellä. Punni -kirja sisältää kaksi satua Punni jäniksestä, joka tietenkin ensin tuo mieleeni hieman Beatrix Potterin Petteri Kaniinin. Sadut kuitenkin leikittelevät mielestäni kielellä enemmän kuin Potterin kirjat ja se on muutenkin loruttelevampi ja hiukan hulluttelevampikin (Punni onkin melko erilainen ja hassu pupu!). Sekä satu Punni että Ensimmäinenn pieni olivat kumpikin aivan ihastuttavia, en minä muuta osaa sanoa. Tykkäsin ihan kamalasti. Ikään kuin klassista satua mutta jollakin ihanalle "twistillä", jota on vaikea näin amatööriesittelijänä kuvata. Kyllä Kirsi Kunnas on lastenkirjailijana täysin omassa tasossaan aivan kuten Lastenkirjahyllyssäkin tänään mainittiin, minkäs mahdat! Sadut löytyvät alkuperäisesti kirjasta Tiitiäisen tarinoita, jonka onnekkaasti jo omistankin (pitääpä ottaa heti lukuun koko kirja!).

Kirjan lopussa on lisäksi kuusi jäniksiin liittyvää Kunnaksen lorua (Tiitiäisen tuluskukkaro -kirjasta), joista osa löytyy myös ensilorukirjasta Tiitiäisen runolelu. Loruissa Punni piipahtaa vielä uudestaankin. Aivan lopuksi on vielä pieni opettavaisempi loru jäniksen jäljistä. Todella hienosti toteutettu "uusiopainos" -kirja, joka on sopivan mittainen jopa kerralla luettavaksi. Voisin suositella tätä oman hyllysi lisäksi lahjakirjaksi. On ihme jos tämä ei ole pikkutyttöjen suosikkikirja (sisältää prinsessan), sillä meillä kirjaan ihastui sisällöllisesti myös esikoispoikani ja kuopukseni ihaili jo kirjan kuvituksia (5/5).




Prätkähullu perhe on Håkan Jaenssonin kirjoittama ja Jens Ahlbomin kuvittama (Tuttu mainioista Masa Mainioista!) lasten tarinamuodossa oleva tietokirja (Karisto, 2007, suomentanut Tuomas Kares). Kirjassa perheen lapsi esittelee perheensä ja sukunsa moninaisia prätkiä. Kirjassa esitellään muun muassa sporttipyörä, custom, harrikka ja lopussa on myös melko hauska yllätys. Kirjasta voi lukea erillisen satuosan ja tarvittaessa laajentaa sivulla olevan prätkän tieto-osuuksiin. Kirjan fonttivalinnoilla olisi mielestäni voinut erotella tätä tarinaa ja tieto-osuutta vielä selkeämmin (tai muulla avulla). Minä pidän Ahlbomin hyväntuulisista kuvituksista, joissa on hyvät värikkäät värit ja realistinen piirrostyyli. Kuvitustyyli käy hyvin myös yhdistettyyn tieto- ja tarinakirjoihin. Kirja on ehdottomasti prätkistä kiinnostuneiden perheiden kirja mutta toimii oikein oivallisesti omaa kulkuneuvosivistystään parantavillekin. Kirja on lyhyt ja ytimekäs, samalla huumorilla höystetty, ja siitä syystä upea lasten tietokirjapaketti (4-5/5).

Kaikki kolme kirjaa olisivat varmasti ansainneet ikioman postauksensa mutta joskus on kiva tehdä näitä yhteispostauksiakin! Oliko tuttuja kirjoja tällä kertaa? Tuliko kellekään hyviä vinkkejä?


"Jänöjussi Puputti,
juu juu juputti..."

- Kirsi Kunnas: Jänöjussi Puputti

2 kommenttia:

  1. Hauskoja löytöjä! Otahan ensi kerralla kirjastolistalle Pandan zentarinoita, Tekijä: Muth, Jon J

    Mun on pitänyt siitä kirjoittaa, vaan en ole saanut aikaiseksi. Kirjoita sinä! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jennijee vinkistä ja "haasteesta"! Sattuupa olemaan niin, että Panda -kirja on kirjastohyllyllämme lukemattomana, eli pistänpä heti lukuun :). Kiva saada välillä näinkin vinkkejä ja toiveita, piristää omaakin kirjabloggauata, saapi aikaiseksi :D...

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!