keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Lasten Keskus/ Tuula Korolainen: Lukemisen tärkeydestä

Alkusanat:
Blogien lastenkirjaviikolla 2014 saatte lukea Sinisen keskitien blogista 
kolmen vierailevan kirjoittajan ajatuksia lastenkirjoista, 
niiden lukemisesta ja niiden tekemisestä.
Toisena vuorossa on lastenkirjoja kustantava Lasten Keskus. 
Tekstin on kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjailija, Tuula Korolainen. 
Mukavaa lukuhetkeä ja olkaa hyvä ja kommentoikaa matalalla kynnyksellä!


Haluaisitko hiukan hengähtää?

Lukuhetki lapsen kanssa on elämän leppoistamista, perheen yhteistä laatuaikaa.

Kellahda sohvalle, valitse kirja ja anna ajatusten lentää. Muksu tuntuu mukavalta kainalossa, ja lapsikin nauttii, kun saa huomiota. Ja jos tähteys jäikin joskus saavuttamatta, tässä se on tarjolla: kun piipität hiirenä tai muriset karhuna, yleisö lumoutuu ja haluaa saman tarinan yhä uudestaan.

Äidinkieli on fiksuin lahja, jonka voit lapselle antaa.

Kieli on oppimisen, ajattelun, viestinnän ja tiedonhankinnan väline, tunteiden väylä ja tulkki. Sillä voi leikkiä ja saada ja tuottaa elämyksiä. Lapsen kieli kehittyy arkipuheesta, mutta isona hän tarvitsee myös kirjakieltä, mediakieltä sekä kuvien ja symbolien kieltä. Lapselle lukeminen tekee hänestä ”monikielisen” ja auttaa pärjäämään maailman tekstiviidakossa.

● Vauvan sylisanat

noin 0-1 v


Vauva imee sanoja, se haluaa kielessä kylpeä.
Kun vauva sanoo ”Dä-dä”, on joku vieressä ylpeä.

Kovakorvaisinkin kuulee, että vastasyntynyt kommunikoi. Jo kohtukuplassaan vauva oppii tunnistamaan ääniä, mutta maailmaan tultuaan hän reagoi niihin, ja puolen vuoden maissa alkaa jokellella - omalla äidinkielellään. Jokeltelu muistuttaa kieltä, jota lapselle puhutaan, olipa se sitten suomea tai suahilia. Lapsi imee sanoja kuin maitoa, ja noin vuoden iästä hän ymmärtää käskyjä ja kysymyksiä ja reagoi nimeensä. Jotkut lausuvat ensisanansa ja käyttävät yhden sanan lauseita.

Vauva nauttii sanojen soinnista ja rytmistä. Hänelle voi lukea vaikka lempidekkariaan tai autolehteä. Mainiota vauvakirjallisuutta ovat kuitenkin lorut, runot ja laulut, joilla voi höystää arkipuuhia ja hypittelyleikkejä. Myös kuvalukeminen alkaa heti: ensikirjoja maistellaan, ja yksinkertaiset esineiden tai eläinten kuvat saavat vauvan hihkumaan.

Loruja, runoja ja lauluja
Pia Perkiö: Taikakiikari
Hannele Soljander-Halme: Jos sull´lysti on -laulukirja ja CD

Katselukirjoja

Leslie Patricelli: Kylvyssä; Potalla
Guido van Genechten: Kerro kuka
Liesbet Sieglers: Hupsut korvat; Hupsut tassut

● Muksun mitä-missä-miksi

noin 2-3 v

Kuvassa hiipii kettu, metsään paistaa kuu…
Sivu sivulta maailma lapselle avautuu.

Kaksi-kolmivuotiaan kyselyinto huimaa: ensin tulevat mikä, mitä ja missä ja lopulta miksi. Maailmanvalloittajan sanavarasto karttuu, lapsi juttelee mielellään, ja kolmivuotiaana hän osaa jo puhua menneestä ja tulevasta. Kuvakirjat, lelukirjat, sadut, tarinat ja runot kelpaavat kaikki. On myös hyvä tarjota monenlaisia kuvakulttuureita ja kielenkäyttötapoja. Yksilölliset erot ovat tässä iässä isoja, mutta jos jokin kirja ei uppoa, sen huomaa. Ja se lemppari pitää lukea yhä uudestaan.

Kuvakirjoja

Hans de Beer: Pikku jääkarhu vaarallisilla vesillä
Chris Haughton: Ihan hukassa; Voi sinua, Sulo!
Ole Könnecke: Suuri kuvien ja sanojen kirja
Sebastian Loth: Mirabelin uskomaton löytö
Mervi Wäre: Oona ja Eetu –sarja
Yosuke Yonezu: Kameleontti

Runokuvakirjoja

Petra Heikkilä: Lokin lokiikkaa; Makin magiikkaa

Satuja:
Brigitte Weninger: Enkeli, karhu ja täysikuu

● Viikarin satuseikkailut

noin 4-5-v

Peikko on ihanan kamala, hiukan pelottaa.
Peikon kirjain on P”, lapsi julistaa.

Neljännestä ikävuodesta lähtien lapsen kieli kehittyy tosi nopeasti, samoin muisti. Viikari käyttää kaikkien sanaluokkien sanoja ja viisivuotiaana osaa pääosin niiden taivutussysteemin. Lapsi haluaa myös tietää enemmän kuin kymmenen aikuista osaa vastata. Monen kiinnostus kirjaimiin herää tässä iässä ja oman nimen kirjoittaminen onnistuu; jotkut oppivat jo lukemaan. Jatkokertomustakin jaksaa kuunnella.

Riimittely riemastuttaa. Sadut kiehtovat ja vaara kutkuttaa, samoin hyvän ja pahan vastakkaisuus. Satujen kautta pääsee käsiksi myös ongelmiin. Moni viikari innostuu tietokirjoista, mitä kannattaa kannustaa: niistä oppii koulussa tarvittavaa kieltä.

Kuvakirjoja

Petra Heikkilä: Pikku Nunuun löytöretki
Kaarina Helakisa: Tuuliin tähystäjä; Rubiinisydän
Sueli Menezes: Tino, pieni tulikärpänen
Kate Westerlund: Suuri luistelukisa

Satuja ja tarinoita

Marja-Leena Lembke: Satu sadusta joka oli totta
Ermano Libenzi: Roope ja merirosvot
Sebastian Lybeck: Latte-siili-sarja

Runoja

Tuula Korolainen: Kuono kohti joulua
Atu Ruotanen: Satulaan

Tietokirjoja

Jozua Douglas: Ennätysten eläimet; Dinosaurukset
Mary Hoffman: Meidän ja muiden perheet
Melanie Walsh: Kymmenen askelta maapallon auttamiseksi
Pierre Winters: Minä päästä varpaisiin; Tähdet ja planeetat; Hei, me lennetään!

● Lukualokkaan matkaeväät

noin 6 v – 8 v

Hän lukee pienen kirjan, takakannenkin!
Mutta voi kun saisi kuulla Harry Potterin…

Moni kuusi-seitsemänvuotias kiinnostuu kirjoista ja kirjoittamisesta. Isot kysymykset askarruttavat: kuolema ja elämä, oikea ja väärä, yksinäisyys ja ystävyys. Useimmat oppivat eskarissa tai ekalla vaivatta lukutaidon. Sitä varten on ymmärrettävä kirjainten tarkoitus, osattava hyvin äidinkieltä ja omattava tiedonnälkää eli motivaatiota. Lapsi voi itse lukea helppoja kirjoja, mutta silti on hyvä lukea ääneen, koska hän ymmärtää vaativampia kirjoja. Jos lapsella on lukuvaikeuksia, prässäämistä pitää välttää, ettei lukemisesta katoa ilo. Luku- ja kirjoitusvaikeuksiin saa myös apua, aluksi omalta opettajalta.

Kuvakirjoja

Tuula Korolainen: Kuono kohti koulua; Kuono lumessa
Stanislav Marijanovic: Kotihirviöiden käsikirja 3
Jeanne Willis: Myyrän auringonnousu; Hupakko lepakko

Runoja

Tuula Korolainen: Kuono kohti tähteä
Atu Ruotanen: Hajanhujalla

Helppolukuisia kirjoja

Tähtilukija-sarja: esim. Arnaud Almeras, Merirosvosaari; René Gouichoux, Vihreä susi; Jo Hoestland, Äidin ensimmäinen koulupäivä

Satuja ja tarinoita

Johanna Förster: Musta possu -romaanisarja
Heidi Köngäs: Henkselirouva –romaanisarja
Myry Voipio: Ylipainoinen yksisarvinen ja muita kertomuksia

Tietokirjoja

Stephane Frattini: Kaikin tavoin mestari
Eeva-Liisa Ryhänen: Me selkärangattomat; Me selkärankaiset – Nisäkkäät
Liisa Lauerma: Sukuseikkailu

Kirjoja teemoittain ja eri-ikäisten täsmätarpeisiin:

ks. www.lastenkeskus.fi ja Lasten Keskuksen esitteet

● Jotta lapsi kasvaisi lukijaksi

- lukemisen on oltava säännöllistä, ota rutiiniksi ainakin vartti päivässä tai iltasatu
- aikuisen on annettava lukemisen malli, lue itse ja kerro mistä innostut, lue näytteitä
- kirjoja on oltava saatavilla, hanki lapselle kirjastokortti ja myös omia kirjoja
- hanki ja lue hänelle kirjoja, joista hänen kaverinsa pitävät, monista kirjoista on helppoja ja vaikeampia versioita, myös äänikirjoina ja sähköisinä kirjoina
- kannattaa lukea ääneen myös lukutaitoiselle, perhelukemista voi jatkaa koko kouluajan.

Lisätietoa lukemisesta ja lastenkirjoista:
Avaa lastenkirja! Toim. Maija Karjalainen & Marja Suojala. Lasten Keskus 2001.
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Minttu, Jason ja Peikonhäntä. Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista. Avain 2010.
Kirjaseikkailu. Toim. Tuula Korolainen. Tammi 2001.
Ylönen, Hilkka: Loihditut linnut. Satujen merkitys lapsille. Tammi 2000.


Lorut ja esiteteksti Tuula Korolainen, kirjat Lasten Keskus

Lasten Keskuksen kirjojen arpajaiset Sinisessä keskitiessä (Klik)

6 kommenttia:

  1. Ihania, kiinnostavia kirjavinkkejä, joista osa on tuttuja ja osa entuudestaan tuntemattomia. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, kattava vinkkauslista Tuula Korolaiselta ja Lasten Keskukselta :).

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Vinkit on hyviä ja itse tykkäsin myös Tuula Korolaisen ikäkausiteksteistä ja varsinkin runoista :).

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!