lauantai 8. maaliskuuta 2014

Blogini ilme uusiutui, tervetuloa!

Olen viime aikoina lukenut lastenkirjojen arvostuksesta. Mietin paljon, että voisinko minä, yksittäinen nainen, äiti ja blogisti jollakin tavalla edesauttaa tai tuoda esille sitä miten laadukkaalla (myös kotimaisella) lastenkirjalla on merkitystä? Mietin blogihaasteita, mietin kannanottoja, mutta aloitin itsestäni. Blogini Sininen keskitie on muuttunut pikku hiljaa äitiysblogista lastenkirjablogiksi, vaikkakin tuumailut lapsiperhearjesta ovat jatkuneet kirjaesittelyjen lomassa. Mutta blogini ulkonäkö on ollut, noh, yksinkertainen. Se on ehkä johtunut laiskuudestani, ehkä myös itseni vähättelystä- mutta ei varmasti lastenkirjojen vähättelystä tai aliarvioinnista! Miksen siis antaisi rakastamilleni lastenkirjoille sen arvoista areena? Edes yrittäisi parempaan? Josko kuvakirjojen esittely mukavalla tavalla saattaisi uusia vanhempia ja lapsia laadukkaitten kirja-aarteiden äärelle?


Minulle tuli tänään hauska muisto mieleen. Olin tuore ylioppilas ja ilmottauduin työkkäriin, koska en ollut päässyt opiskelemaan. Työkkärissä minua haastateltiin ja työkkärin täti sanoi, että minä taitaisin soveltua parhaiten satutädiksi! Se oli ihanasti sanottu! Ajatus nauratti ja lämmitti. Kyllä, minusta sellainen työ olisi vieläkin hauska ja toisaalta olen sitä saanut ammatillisellakin polullani eri konteksteissa niin ikään toteuttaa, kuten varmasti moni muukin vanhempi ja lasten kanssa työskentelevä? Satutätejä ja -setiä; ja satuäitejä ja -isiä. Niitähän me! Mutta eilen ajattelin, että blogini pitäminen on minulle myös satutätinä oloa.


Olen aina pitänyt lastenkirjoista ja lukenut niitä silloinkin kun en vielä ollut itse äiti. Minulla on ollut lastenkirjojen kokoelma, mutta lasteni myötä kirjojen lukumäärä on räjähtänyt. Tiedän, että lapselle lukeminen on muiden yhdessä tehtyjen perusarkitoimintojen (kuten leikin) lisäksi hyvä asia. Lukemisen kautta lapsi oppii kieltä monipuolisesti ja yhteinen lukuhetki on mieluisa vuorovaikutus- ja oppimistapahtuma. Lukeminen lapselle luo myös hyvän perustan hyvälle lukutottumukselle tulevaan. Sillä lukutaitoahan me kaikki tarvitsemme? Yhdeksän vuotta peruskoulussa ja kuinka monta vuotta vielä senkin jälkeen? Oppiminen on hyvin pitkälti lukemista, ja mitä (itse)varmempi lukija on- voisiko tämä vaikuttaa myös oppimismotivaatioon?


Ajatuksissani on ollut kirjoittaa aika ajoin erilaisia tuumailuita lapsen kanssa lukemisesta. Ehkäpä jokin teemaviikkokin olisi taas hyvä idea? Viime vuonna teemoja oli runojen ja satujen saralla. Välillä yritän kerätä kirjoja tiettyjen aihepiirien kautta. Olisiko sinulla lukijanani jotain toivetta tai ideaa?


Olisi kiva kuulla mitä tykkäätte uudesta blogin ulkonäöstä? Sain sen toteuttamisessa kovasti apua mieheltäni, joten kiitos vielä tätä kautta hänelle. Ja jos olen ihan rehellinen, olen miettinyt myös blogin nimen vaihtoa, sillä en ole itse pitänyt blogini nimeä kovin hyvänä. Olen kehno keksimään osuvia nimimerkkejä ja sen semmoisia, se on tosi vaikeaa! Mietteissäni on ollut jokin uutta ja vanhaa (ja sinistä) yhdistelevä nimi, kuten Sininen satupuu, joka olisi tribuutti myös Kirsi Kunnakselle. Toisaalta, "Ei nimi miestä pahenna"? Olisiko sinusta hyvä idea vaihtaa nimeä vähän kirjablogimaisempaan tyyliin? Nimiehdotuksia ja ajatuksia otetaan ilolla vastaan! Muistakaa, että blogini kulkee kommenteillanne!

Toivotan teille oikein mukavaa naistenpäivää, rentouttavaa lauantaita ja tietysti kainaloihin käpertyviä pellavapäitä yhteisiin, lämpimiin lukuhetkiinne!


Tässä vielä varhaisen lukemisen hyödyistä kertovia linkkejä:


"Hyvä lastenkirja on aarre. Hyvä lastenkirja on taidetta. Lukeminen lapselle kannattaa aina."

- bleuen uudet, virkeät "sloganit"!

34 kommenttia:

  1. Paljon onnea, erittäin helppolukuinen ja kaunis silmälle! Hienoa työtä olet tehnyt! :)

    -Nupsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Nupsu taas :))! Tulipa tosi hyvä mieli!

      Poista
  2. Hieno on! Ja olemukseltaan kaikin tavoin kirjallisesti innostava!
    Voi, kuinka tuo "Haluan hattuni takaisin" hahmo näyttääkään peilikuvaltani. Heti huomenna ryhdyn metsästämään teosta. :)

    Ihastuneita taputuksia teille tekijöille, ja onnea ja älyn-tms-väläyksiä nimenmetsästykseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja innostavuus, jes! Siihen pyrin!!!
      Mielestäni olisi kohteliasta maksaa hieman provikoita jos käyttävät noin törkeästi toisen kasvoja mallina.

      Hän ottaa taputukset ilolla vastaan ja jättää älyn-tms:n hautumaan, sillä niin tulee parhaimpia väläyksiä. Tai on tulematta!

      Poista
  3. Hieno on!

    Minusta kyllä "Sininen keskitie" on ollut jotenkin aina oikein mainio nimi. "Sininen satupuu" on varmasti myös hyvä, etenkin jos aiot keskittyä ihan vain lastenkirjabloggaukseen. Kai se itsestä se fiilis lähtee.

    Mä oon usein ajatellut, että lasten- ja nuortenkirjallisuus on jotenkin vielä tärkeämpää kuin aikuisten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)!

      Okei, kiva kuulla että nimi ei ole ihan turn off kuitenkaan. Minulla oli eilen vähän sellainen "minä pistän kaiken kuntoon samantien" olo blogini suhteen mutta nyt olen taas että njaaah. Ja keksin mielestäni kivan otsikon lisätekstin, joka voisi vapauttaa uuden nimen keksimisestä. Veikkaan myös ärtyväni uuteen nimeen yhtä nopeasti kuin tähänkin, joten... Hmh.

      Nimenomaan on. Sillä avataan ovet lukemiseen, kieleen, kuvataiteeseen ynnä muuta! Hyvänen aika, miten oikeasti ihmiset ei ymmärrä arvostaa! Kapinoidaan!

      Poista
  4. Lookin' good!
    Sininen Satupuukin kuulostaa hyvältä, toisaalta tykkään Keskitiestä kun se on lupaus siitä että ei vaan satuilla. Tai joskus satuillaan tosielämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti siellä Feelin' good :)!
      Ja iskit kyllä naulan kantaan nimessä. Mietin vain taas kerran ajaako nimi kirjapuolta alemmas mutta mutta. Itsepähän tein aikoinaan valinnan jatkaa tästä samasta.

      Poista
  5. Kiva, uusi ulkonäkö :)! Saat peukutukset täältäkin, nimenkin puolesta.

    Ja ai että, mun piti ihan vartavasten tulla sanomaan, että tänään meidän neiti halusi lukea iltasatuna sen arvontavoittokirjan Suuret Ajoneuvot ;)! Ja kylläpä tuli kysymyksiä! Jännä nähdä miten paljon kiinnostaa pikkumiestä sitten, kun hänkin jaksaa jo noin pitkiä kirjoja kuunnella. Epäilen, että tuota kirjaa luetaan vielä paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Ja mahtava, että kirja on ollut ilona esikoisellesi :). Meillä se kyllä ostaan lähes ulkoa, vaikka nyt olemmekin pitäneet vähän taukoa. Erittäin hyvä ja kestävä kirja :).

      Poista
  6. Hyvältä näyttää - ja kuulostaa!
    Ihanaa, että jaksat panostaa blogiin! Se kyllä välittyy lukijoillekin. Tämä on taattua laatua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos LQ! Aina välillä jaksaa rutistaa ja oikeasti kommentit ja ihanat löydöt aina inspiroivat eteenpäin :)!
      Tätä uudistusta tehdessäni mietin, että voi kun ehtisi kirjoituksetkin vielä tehdä huolellisemmin. Taitaa blogini olla enemmän määrä- kuin laatuvoittoinen, vaikka itse muka olen laatua vailla! Noh, elämässä on ristiriitoja :D.

      Poista
  7. Innostavan ihana kirjallinen ulkoasu.

    Jos muutat blogin nimen, pistä siihen sana Satutäti :)

    Olisi tosi upeaa saada lukea sinun ja lapsen / lasten yhteisistä lukuhetkistä ja saada lapsen näkökulma kirjoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti :)! Lukukokemuksia kirjoittelen usein esittelyihin mukaan mutta ehkäpä tosiaan siihen keskittyvämpi olisi taas paikallaan :)!

      Poista
  8. Kiva uusi ulkoasu! Jos päätät järjestää jonkun blogiviikon, voisin suostua haastettavaksi mukaan. Jos vain ilmoitat siitä tarpeeksi ennakoidusti ja sovitaan tarkka päivämäärä mikä on pakko pitää. Muuten unohdan ;)

    Mutta joo, sellainen voisi siis olla hauska! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Verski inspiroivasta vastauksesta!
      Mieleeni tuli esim Blogien lastenkirjaviikko (maalis-huhtikuu?), jossa olisi esim kolmen/kahden postauksen haaste, jotka saisi kukin julkaista sen viikon aikana kun haluaa. Esim aiheet "meidän perheen lastenkirjaklassikko", "maailman paras lasten runokirja" tai tai "meidän oma lukuhetki"... Jotain tällaista, olisikohan ideaa?
      Jos haasteeseen osallistuisi joku sinun kaltainen iso blogi, niin uskoisin, että siitä olisi jo hyvä hyöty lastenkirjojen puolesta? Kiitos jo ajatuksesta, tämä lämmitti! Jes, lähden ulos lasten kanssa miettimään tätä :)!

      Poista
    2. Hienolle näyttää! Ihanaa ja arvokasta työtä (huvia) teet. Ja toi blogien lastenkirjaviikko on hyvä!

      Poista
    3. Kiitos! Viikon pitäisi kyllä huipentua arvontaan :). Pitääpä miettiä :). Saatasko viikolle vaikka joku arvokas kummi vielä tms. Kun vaan saisin aikaiseksi...

      Poista
  9. Upea ulkoasu, pidän ihan hirvittävästi! Ihanan värikästä, tulee tosi hyvä mieli :) Ja nimeen olen jo kiintynyt, vaikka tietenkään sillä ei ole päätökseen vaikutusta, haha. Muistan aina ja ikuisesti ensimmäiset kommenttini tänne ja kuinka matkaanne on tultu seurattua jo pitkään. Sinustakin on tullut jo tärkeä.

    Blogiviikotkin kuulostavat hyvältä, seurailen sitten mielenkiinnolla. Olisipa itselläkin aikaa ja tarmoa panostaa näin paljon, tämä tosiaan on laadukas blogi, kuten yllä jo sanottiin. Olen ollut surkea kommentoijakin ihan joka paikassa, mikä on todella tylsää, koska tiedän miten tärkeää se vastakaiku on. Vähän on alkanut tuntumaan että sitä on etääntynyt blogikuvioista, mutta saas nähdä, kuten aina ;) (Ja sori, ei pitänyt käyttää sinun kommenttilaatikkoa omien ajatusten selventämiseen!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, ihania sanoja taas! Kiitos! Ihana kun blogikollegoilta tulee hyvää palautetta :). Ihan hirmu hyvälle tuntuu =}.
      Ja kiva, että nimikin on jees usealle. Ehkäpä sen on syytä säilyä. Hyvä pitää jotain rosoa yllä :D. Ja kiva, että blogiviikkokin saa kannatusta, hmm!
      Hui, toivottavasti et liikaa etäänny.. Ei, jei. Jos sinäkin vielä, huoh. Jospa löydät mieluisan ratkaisun! Ja kyllä täällä on tilaa ajatusten selvittelyyn, olen siitä pelkästään otettu!

      Poista
  10. Piti ihan tulla selaimella katsomaan uutta ulkoasua, ja kivalta näyttää! Luen blogiasi usein kännykällä, ja siellä ulkoasu on paljon pelkistetympi, vaikka toki muutoksen huomasin sielläkin (ja kivalta se näyttää kännykästäkin tiirattuna).

    Hyvältä kuulostaa myös suunnitelmat!

    Klikkailin noita linkkejä, ja jossain niistä (en muista enkä ehdi nyt tarkistaa), joku lastenkirjamies valitteli sitä, että lapsen oppiessa lukemaan me vanhemmat lopetamme ääneen lukemisen lapsillemme. Minua ihan suretti tämä ajatus ja päätin jo nyt, monen vuoden päähän, että minä en ainakaan lopeta. Jos lapset vain suostuvat, minä luen heille vaikka mitä. Toivon mukaan joitain omia suosikkikirjojani, mutta katsotaan, mitä mieltä lapset ovat :) Siinä samassa artikkelissa kyseinen mies kertoi itse lukeneensa lapsilleen Tarua sormusten herrasta iltasaduksi. Vau. Minä tahdon myös :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!
      Ajattelin ihan samaa Parvelan (lastenkirjailija) sanoista!!! Toivottavasti yhdessä lukeminen jatkuu vielä kouluilkäistenkin kanssa :)! Ja melkoisen suorituksen olivat tehneet TSH:n kanssa, vau!

      Poista
    2. Taru Sormusten Herrasta oli meillä isän ja pojan urakka. Koulun lukuviikoilla tokaluokkalainen oli lukuvuorossa. Minä aina nipotin nukkumaanmenoajan ylittämisestä, mutta oikeasti se oli tosi hieno juttu. Sen jälkeen tuli yhteinen TSH Lego -peli. Tällä hetkellä minä luen iltaisin pari kolme lukua Risto Räppääjää tms. Usein poika ensin nyrpistää uudelle kirjalle, eikä ehkä itse lähtisi lukemaan ekaa sivua pitemmälle, mutta kun vanhempi lukee alkuun, päästää vitseistä ja juonesta kiinni, niin siellä se sitten salaa lukee edeltä :)

      Iltasadut pitää vain aloittaa ajoissa. Inhottavaa kuulla sanovansa pikkuisille, että tämä on sitten ehdottomasti viimeinen tai tänään ei sitten kuin yksi lyhyt kirja.


      Poista
    3. Tuo on erinomainen pointti tuo uuteen tutustuttaminen, koska "näissä lapsissamme" on heitä, jotka eivät aina ole uuteen niin innostuneita... :)! I feel you! Sitten jos lukee itse ilmeikkäästi juuri ne vitsit vähän esille, niin se varmasti auttaa myös lasta lukemaan kirjaa oikein! Ihan mahtava pointti, kiitos!

      Joo iltasadut kuuluvat iltapuuhiin, ja niille on määräaika :). Meillä on ollut kolmen kirjan sääntö (mikä vanhemmalla muksulla alkaa jo olla joustettavissa) mutta (!) jos aikaa onkin vielä, saatetaan lukea vielä bonuskirja! Mutta lähes koskaan ei iltasatujen perusmäärästä/sovitusta vähennetä. Se on perusarkijuttu, se rauhoittaa, tuo hyvän unen. :).

      Poista
  11. Olipas virkistävä ja innostava kirjoitus! Lastenkirjallisuus on niin sydäntäni lähellä, ja yhä vaan enemmän, kun luen näitä innoittavia tekstejä.

    Käynpä kurkkaamassa koneelta uuden ulkoasusi, tässä puhelimella nautiskelen sisällöstä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kiitos :). Eihän tässä suuria muutoksia ole, lähinnä banneri ja kokonaisuus asteen valkoisempi :). Pari iskulausettakin pääsi sivupalkkiin :D. Kaikkea sitä! Ja mitäpä ei hyvän asian puolesta :), sietää höperehtää!

      Poista
  12. Bleue, mä tykkään! Luen aina kiinnostuneena kaikki postauksesi, vaikka laiskana en tykkää puhelimella kirjoitella kommentteja. Onko tuossa bannerissa The Lastenkirjat mielestäsi, vai oletko valinnut ne jollain muulla periaatteella? Ehkä voisit vielä laittaa sen Donnerin naaman tuonne tai flashina hänet sanomaan sloganinsa? Vitsi vitsi :D

    Tuleeko sulle ihan lonkalta mieleen juna- tai metroaiheisia lastenkirjoja? Mikko Murina ajaa veturia ja Veturivärssyt meillä on jo. Pieni mies on tällä hetkellä juna-addikti.

    Eilen meille kotiutui Hassut aakkoset (Kirsi Kunnaan kirjoittama tai suomentama, en muista kummin). Se oli ihan hitti, hassut runot saivat pojan kikattamaan niin ettei nukahtamisesta meinannut tulla mitään!

    Kiitoksia, jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti :)! Tosi kiva kuulla, että luet :)! Haa, hyvä kysymys! Banneriin valitsin omasta kirjahyllystä hyvin pikaiseen "intuitiolla" kirjoja, jotka täyttivät kriteerit "hyvä, lähes täydellinen", värikäs ja kaunis kansi. Lisäksi siinä on erilaisia kirjoja (joskin pahvikirjat ja runot jäi kun ne oli kuvaushetkellä nukkumahuoneessa ja en kehdannut häiritä nukahtavaa lasta- tämä "virhe" korjattiin noihin toisiin kuviin) ja suurin osa/kaikki kuvassa taitaapi lempparikirjailijoitani. Erinomainen kysymys :)!

      Jopas pistit kinkkisen juna/metrohaasteen. Hmm. Katsotaas:
      Prepula: Kössi kenguru ja veturi (Otava, 2012)
      vasta bloggaamassani Dale: Dinot pelastuspartiossa on juna sivuosassa
      Havukaiset: Veera ja menopelit, löytyy kulkuneuvojen lisäksi myös junasivu
      Bentley: Kissa, hiiiri ja karkurijuna löytyy myös tuolta aarteista
      Reitu: Messi ja mysteeri kirjassa oli juna mukana
      Muistaakseni Cousins: Maisa lähtee lomalle kirjassa mennään aluksi junalla
      Löfgrenin Jussi-kirjoissa on junakirja, mutten muista nnimeä (löytyisiköhän kokoelmasta: Pieni suuri Jussi kirja?)

      Metrokirjoja ei tule yhtää mieleen!
      Junakirjoja löytyy sitten paljon lasten tietokirjoista, katseltaviksi kirjoiksi vaikka miten paljon.

      Minäkin ostin omaksi Kirsi Kunnaksen Hassut aakkoset, ja luin sen myös Lukumaratonipäivänä kesällä 2013! Pitäisikin taas päästä lukemaan sitä ja tehdä ehkä parempi esittely tännekin :).

      Kiitos paljon kommentistasi :)! Toiv vinkit toi jotain uutta kokeilua teille!

      Poista
  13. Juu, hyvältä näyttää, kävin äänestämässä! Kuvan kirjojen valinta tosiaan, onko se millä perusteella harkittua, parhaat, edustavuus, väritys, lasten top 20? Ja eniten mä tykkään tuosta sloganeiden kauniista fontista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yllä on perustelut kuvan kirjoihin, oikein hyvä kysymys :)!
      Top 20, huh, sepä olisi tosi paha lista tehdä. Pari viikkoa sitten leikittelin jo hetken ajatuksella itsekin :D.
      Fontti on bloggerin valikoimista muistaakseni Homemade Apple, jos tarkoitat tuota kaunoa :).

      Poista
  14. Uusi ulkoasu on todella kaunis ja selkeä! Jollakin lailla todella houkutteleva! Mistä muuten blogisi nykyinen nimi juontaa juurensa? Mielestäni se ei ole hassumpi blogin nimeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :)!
      Kummanhan keksin ensin nikin vai bloginimen? En muista. Mutta mutta keskitie tulee siitä ajatuksesta, että alunperin blogini oli ns äitiysblogi ja ajattelen, että riittävän hyvä äitiys on asia johon minun tulisi pyrkiä, joskus myös tyytyä.
      Ajattelen itse asiassa niin monesta asiasta niin, että keskitiellä pysyminen olisi itse asiassa kultaa, mutta samalla myös sitä vaikeinta. Äärilinjoille asettuminen on aika yleistä, joskus se on myös helpompaa kuin nähdä asioita monelta eri kantilta. En koe, että elämä olisi musta-valkoista, vaan siitä löytyy aina puolensa.
      Sinisyys, unelmointi, sininen tuumailu arjen lomassa... Nimeen liittyy moniakin assosiaatioita omassa mielessäni mutta ehkä tässä tiivistetysti olennaiset. Sininen oli kauan sitten yksi lempiväreistäni, nykyään ei. Mutta onhan sininen myös veden väri, luontoväri... Kiitos (haastavasta) kysymyksestä :)!

      Poista
  15. Olen niin samaa mieltä tuosta keskitiellä kulkemisesta ja yritän välttää äärilinjoille asettumista lähes asiassa kuin asiassa. Sininen oli muuten ennen minunkin lempivärini, mutta ei ole enää :). Perustelujesi jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä, että blogillasi on kiva ja persoonallinen nimi!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!