tiistai 7. tammikuuta 2014

Alemoi!

Tässä on ollut juhlakattauksia nro 2 ja sen semmoista menoa. Mutta ehdin pyörähtää aleissakin tsekkaamassa alekirjoja. Ja tällaisia löytyi.

.

Jon Klassen: Haluan hattuni takaisin.
Toteava ja hauska kuvakirja, jonka olen esitellyt jo aiemmin täällä. Ilokseni huomasin, että myös puolitoistavuotiaani jaksoi kuunnella sen (aika lailla) loppuun saakka! Esikoinen taas kiemurteli ilosta.

Brigitte Weninger, Yusuke Yonezu:  Nuku hyvin, Nori. (Lasten Keskus, 2008, suomentanut Tanja Poskela).
Pidämme tosi paljon samojen tekijöiden ja kirjahahmojen Heippa, tutti! -kirjasta, joka on tuttivierotuksen aatelia, joskin jo vähän vanhemmalle lapselle. Nuku hyvin, Nori kirjassa tutut hahmot auttavat omilla unensaantivinkeillään Nori-kissaa saamaan unen päästä kiinni. Turvallisen ja lämpimän oloinen kirja.

Anna-Mari Kaskinen, Hannamari Ruohonen: Vuoden paras päivä. (Kirjapaja, 2011).
Siilin syntymäpäivästä kertova hauska tarina, jossa metsäneläimet tulevat syntymäpäiville ja jokainen tuo tullessaan erikoisen lahjan, tai ainakin runon. Pitkä kuvakirja vaatii jaksamista kuunteluun ja jo hienoista kielellä leikkimisen ymmärrystä. Selkeät, kauniit kuvat ja kivan mielen kirja.

Nina Pirhonen: Kumpulaakson Pompom ja iloinen vuosi. (Otava, 2012).
Pirhosen kuvitustyyli ja värien käyttö on omaan silmääni mielekäs. Pirhosen Kumpulaakson Pompom ja avaruusmatka on yksi meidän suosikkikirjoista (niitä lienee vain tuhat). Tämä kirja luettelee ja "kuvailee" kaikki vuoden kuukaudet, välillä runotellen ja pitkälti Kumpulaaksomaisesti satuillen. Kuvat ovat tosi kauniita mutta olisin toivonut kirjaan yhtenäisempää tarinaa, koska Pirhonen on siinä niin taitava, mutta käy tämä näinkin. Tosin näitä pieniä tarinoita voisi kokeilla yksittäisesti luettavaksi myös pienemmälle kuulijalle.


Mitä lastenkirjoja sinä olet viimeksi löytänyt? Mukavaa arkiviikkoa kaikille!


"TAMMIKUU
Koko Kumpulaakson väki on mäkeä laskemassa!
Pompom ja Viu Viu pohtivat miten korkealle pääsisi, jos pulkkaan liittäisi siivet?
Voisiko lentää jopa kuuhun?"

- Nina Pirhonen: Kumpulaakson Pompom ja iloinen vuosi

13 kommenttia:

  1. Oi, mistä alesta Hattu löytyi? Haluaisin ostaa sen lahjaksi :)

    Minä olen täydentänyt muumikokoelmaa viime aikoina. Viimeistä puuttuvaa kirjaa odotan vielä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sokokselta löytyi kaikki, mutta i-ha-naa Hattua oli vain yksittäiskappale, mutta kannattaa käydä tsekkaamassa oma Sokos.

      Vai muumeja... Tarinoita vai sarjiksia :) ? Käy hyvin vuoden teemaan!

      Poista
  2. On pitänyt kysyä että milloin siirryitte pahvikirjoista ihan paperisiin? Muistelisin että olet joskus tästä puhunut.. Me satunnaisesti lainaamme kirjastosta ihan paperikirjoja, varsinkin tämä De Beerin pikku jääkarhu on esikoisen mieleen ja hän tykkää kovasti Kunnaksen kirjojen piirroksista, mutta hän kääntää sivuja vielä aika, noh.. ronskisti ;) Kuopukselta pidän suosiolla nämä paperiset kauempana..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikoisen kanssa muistelen, että pystyimme lukemaan Puppeja jo reilusti alle vuoden ikäisenä ja siten paperikirjoihin siirtyminen sujui nopeammin. Hän jaksoi myös kuunnella pitempää varhaisemmin. Kun taas kuopuksen kanssa siirtyminen paperisiin on tässä ikään kuin työn alla (on mm. syönyt kirjoja ja silleen ;D ). Ole yrittänyt etsiä tarpeeksi LYHYITÄ paperikirjoja, että malttaisi sylikkäin kuunnella eikä pläräis vaan malttamattomana eteenpäin mutta tehtävä on suorastaan kinkkinen. Olen tainnut kolme löytää tännekin asti vinkattavaksi. Nämä pitää mennä kyllä ihan yksilön mukaan ja kulloisenkin päivän jaksamisen... :)

      Poista
    2. Juu toki yksilön/tarpeiden mukaan, ajattelin vain kysyä kokemuksia :) Meillä tuntuu kuopus yllättävän hellävaraiselta, vaikka himmailen vielä paperiversioissa. Se kun myös tunkee kaiken vielä suuhunsa.

      Kiitos tästä! :)

      Poista
    3. Multiaistillinen lukukokemus :D.

      Poista
  3. Luetaan tota uudelleen kerrottua Topeliusta ja tytär välillä kommentoi, että äiti mä en ymmärrä mitään. :D No, äiti onneks ymmärtää. Aika polveilevia juonenkäänteet välillä ovat ja aika verisiäkin.

    Sun blogilistassa Mitä mä tekisin? -blogissa on muuten vanha osoite. Uusi on: http://blogit.kaksplus.fi/mitamatekisin/feed

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat varmaan jotain uutta Topelius-kirjaa? Me ei ollakaan sitä luettu.

      En ole muistanut vaihtaa noita lukemiani blogeja pitkään aikaan, osa siellä on tosiaan vanhoja jne. Yritän terästäytyä. Myös kirja-aarteet sivu on päivittämättä, yritän terästäytyä siinäkin. Kiitos palautteesta!

      Poista
  4. Juu. Topeliuksen lukemisia lapsille Kirsti Mäkisen uudelleen kertomana = nykylapselle luettavissa olevana :D. Kirjassa on aivan mielettömän hienot Risto Suomen kuvitukset. Suosittelemme kyllä, mutta ei ehkä kaikkein herkimmille lapsille ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä oli muuten tullut myös äänikirja, näin vilaisulta kirjastossa :).

      Poista
  5. Sinun kirjasi olivat jälleen uusia tuttavuuksia minulle.

    Meidän uusimmat kirjaostokset ovat Siiri ja villi taapero, Heinähattu ja vilttitossu ja Kalju-Koponen selä alelöydöt Melukylän lapset ja Minäkin haluan pikkusiskon, molemmat Astrid Lindgreniä.

    Kirjastosta sitten ollaan lainattu useampi Minttu-kirja.

    J.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelisitko Kalju Koposta? En olekaan kuullut, mutta hauska nimi :)!

      Poista
    2. Olen itse suuri Heinähattu ja Vilttitossu-fani, joten luonnollisesti pidän tästäkin. Se taitaa olla ensimmäinen kuvakirja, aikaisemmat kun oli enemmän romaanin tyylisiä. Kuvitus on ihana, tarina hauska, mutta vielä aavistuksen liian pitkä tuolle meidän 3,5-vuotiaalle. Tässä kyllä leikattiin siskon tukkaa luvatta, se on sellainen aihe, mistä en mielelläni lukisi tuolle uhmaikäiselle. ;) Suosittelen kyllä tutustumaan kirjaan!

      Ps. Suomalaisen aleista löytyi vitoselle sellainen kirja kuin Veikko ja Veikko (Anna ja Eppu Nuotion, Kristiina Louhin kuvitus). Ihastuin täysin, kannattaa siihenkin tutustua.

      J.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!