lauantai 23. marraskuuta 2013

Lastenkirja on kielen oppimisen väline

Kävimme pitkästä aikaa esikoiseni kanssa kahden kirjastossa. Eikä pidetty kiirettä! Voi miten ihanaa se olikaan. Uhmaikäinen ja hieman kipeä poikani käyttäytyi kuin unelma ja oli oma hurmaava, naurava itsensä. Tämä oli harvinaista herkkua tälle viikolle ja tuotti hyvää mieltä meille kummallekin. Tässä talven tummuudessa joulunavajaiset ja muut höpsöttelytkin alkavat tulla tarpeeseen. Ne tuovat vaihtelua arjen tummuuteen ja glitteriä kalvenneille poskille. Hei kaikki: ylös, ulos ja edes grillimakkaralle!



Kun katselin kirjastonkirjasaalistamme huomasin, että suurin osa kirjoista taitaa olla suomennettuja kirjoja. Huvittavinta oli, että kokemusrikkaan kaupunkiretkemme jälkeen esikoiseni isoin ilonaihekin oli se, että lainasimme Martin tarinatalli kirjan taas kerran! Niinpä tietysti. Tämän lisäksi lainasimme esimerkiksi Postimies Paten kirjan, joka kiinnosti myös minua. Sillä (seuraa sumuisa muistelukohtaus!), kun minä olin pieni, minulla oli ystävä, jolla oli Postimies Pateja VHS-kasetteina. Ja voi kuinka me niitä katsoimmekaan! Vieläkin kun kuulen Postimies Paten melodian, tunnen lämmön läikähdyksen syrämessäin. Kun näin aikuisiällä olen katsonut Postimies Paten ohjelmia, olen huomannut, että ne (vaha-?)animaatiothan ovat oikeasti todella laadukkaita ja kestävät katselun vielä tänäkin päivänä ilman nolouden tunnetta. Mutta millainen on nykyajan Pate kuvakirjassaan? Hänet on kuvitettu tietokoneella ja särmikkäitä kasvoja on pyöristetty. No, tätähän tämä on, kännykätkin vielä ymmärrän ihan hyvin, että pysytään ajan mukana. Kirjassa on isokokoinen teksti toisella sivulla, joka ilahdutti minua aluksi kovasti. Tässäpä kirja vastalukeville lapsosille! Mutta tarkempi katselu sai minut surulliseksi. Fontti on kaunisteltua, jotain kaunon ja tekstin väliltä (esim k-kirjain), joka sekoittaa aloittelevaa lukijaa täysin tarpeettomasti. Lisäksi kirjassa on virheitä. Kirjain puuttuu (tätä olen havainnut viime aikoina valitettavan usein suomennetuissa lasten kuvakirjoissa) ja seuraava lause sai minut nieleksimään: "He pilkkosivat ja paistoivat kunnes kaikki oli valmista.".




Minusta on hyvä asia, että meille on tarjolla erilaisia lastenkirjoja. Mielestäni on äärimmäisen hyvä jos disneyn prinsessat tai autot saavat lapsia lukemaan ja kiinnostumaan kirjoista. Mutta yksi asia, mitä näin pienenä kotiäitinä, ja hieman lasten äänen puolella olevana muutenkin, haluaisin toivoa on laatu. Myös prinsessakirjoissa voidaan yksikertaisempikin sisältö kirjoittaa laadulla. Eli hyvällä suomen kielellä. Kuten tiedätte, minulla ei ole taitoa nerokkaaseen suomen kielen käyttöön- kielioppi on lähes hepreaa minulle! On mielestäni ihan epäreilua, etteivät aivolohkoni ymmärrä kaikkia pilkkuja ja muita sääntöjä automaattisesti. Lisäksi olen laiska huoltamaan kieltäni. Mutta olen ajatellut, että lukemalla hyvää kieltä kirjoista, edes lapseni oppisivat paremman kielen käyttäjäksi. Ja pääsisivät näin kieliopin oppimisessa helpommalla.



Siispä, hyvät kustantajat, panostakaa lastenkirjoissa kieliasuun, olkaa hyvä! Kirjan kautta lapsemme oppivat ja säilyttävät suomen kielen taidon. Se on iso tehtävä! Meillä on paljon laadukkaita lastenkirjailijoita ja suomentajia, jotka omistautuvat työlleen, hiovat kieliasun virheettömäksi ja käyttävät laajaa, täsmällistä sanastoa. Olen perin kyllästynyt siihen, että autokirjoissa suomennokset ovat välillä ihan tuulesta temmattuja! Kolmivuotias poikanikin tunnistaa joskus kauhakuormaajan ja traktorin eron paremmin kuin kirjan suomennos. Minä en tunnista, ja sitten olen välikädessä, että kun tässä kirjassa näin sanotaan... Niinpä niin. Painettu sana ei ole totuus, mutta voitaisiinko edes yrittää- yhteisen hyvän nimissä?

Ja kiitos jälleen kerran kirjastosta, ettei kaikkea tarvitse ostaa omaksi!


"Kenties oveen koputetaan,
juuri nyt - ja 
itse kirjeen saat..."

- Postimies Paten tunnari (jos oikein muistin)

8 kommenttia:

  1. On muuten ihanaa käydä vain esikoisen kanssa jossain, vaikka kirjastossa. Meillä dinosaurukset ja muutkin eläimet on kova hitti (ehkä Dinojunan takia). Mies lainasi tällä viikolla mielenkiintoisen tietokirjan "Eläinten kodit" jossa on valokuvia erilaisista pesistä, alkaen pölypunkeista. Esikoinen tosin vähän ahdistui juuri niistä pölypunkeista, piti päästää valkoinen valhe että se uskaltaisi nukkua (vaik eiks se oo tutkittu juttu, että nykyään pölypunkkeja ei ole juur pal ollenkaan).

    Tuo sateenkaarenvärinen Elmeri-norsu on mulle itse asiassa tuntematon jamppa muuten, paitsi että meillä on yksi Elmeri-lautanen, jonka ostin Munchenin lentokentältä esikoista odottaessani, raskaushormonipäissäni. Pitäisi varmaan lukea itse stoorikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun elämme taas uhmaa, se kaksin olo aika on lomailua arjen uhmasta. Ja onhan se muutenkin kivaa mutta nyt tilanne tuntuu meillä korostuvan.

      Elmerit on ihan kivoja kirjoja. Niitä taitaa olla jo aika paljon, toiset kirjat ovat olleet meille kivempia kuin toiset. Omana on Elmerin vastakohdat pahvikirja, joka on tosi kiva.

      Kiitos myös lasten (tieto?)kirjavinkistä!

      Poista
  2. Minustakin on ihanaa käydä vain esikoisen kanssa jossain! Huolimatta siitä, että hän on samalla kuopus! :D

    Mekin käytiin siis tänään tyttären kanssa kirjastossa. Oli älyttömän hauskaa. Ensinnäkin jätettiin rattaat kotiin. Tyyppi siis käveli kaikki osat, jotka kävelyä vaativat. Sitten siellä kirjastossa oli tosi hauskaa. Sanoin, että äiti käy katsomassa sulle jotain kirjoja, odota tässä, ja lapsi sanoi "joo" ja odotti kanssa. Siis omiaan puuhaten, mutta kuitenkin. Ja lopuksi muksu luki omia kirjojaan ja minä Asterixia (Asterix Britanniassa, jos kiinnostaa. Ja miksipä ei Asterix kiinnostaisi.)

    Sitten lainattiin 14 kirjaa, se oli mun idea, ei lapsen, ja ihan paska idea olikin, selkä meinasi niksahtaa kotimatkalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksin on kiva olla välillä :).
      Ja samalla isikin saa omaa aikaa.

      Teillä onkin ollut reipas kirjastoreissu. Oikeaa hyötyliikuntaa samalla. Äitikin sai lihaskunnon rastittua samalla reissulla!

      Poista
  3. Hieno kirjastoreissu! Ja asiallinen vetoomus! Laatua myös käännöslastenkirjpihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos varsinkin vetoomuksen jaosta :)! Kiva kun kommentoit Elina!

      Poista
  4. Tätä vetoomusta on helppo kompata, samaa olen harmitellut minäkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos komppauksesta, kiva kuulla etten ole yksin. Jospa myös kustantajat kuulisivat toiveemme. Lapsemme oppivat monia asioita leikin varjolla, ja kirjoilla on valtaa.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!