torstai 3. lokakuuta 2013

Tatu kasvaa suureksi (Giuliano Ferri)

Tatu kasvaa suureksi kirja houkutti minut lukijakseen kauniilla kuvituksellaan (Lasten Keskus, 2013, esittelykappale) sekä mielenkiintoisella aiheellaan. Giuliano Ferrin (suomentaja Maisa Tonteri) kirja kertoo kuinka pienestä mätimunasta kasvaa nuijapää ja pikkuhiljaa sammakko. Tatu sammakko ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen muodonmuutokseensa, koska Tatun mielestä häntä oli erittäin kätevä nopeusuinnissa ja nuijapäänä oleminen oli hauskaa! Uudet ulokkeet säikäyttävät ja tekevät Tatusta jopa hieman draamaqueenimäisen surkean otuksen: "En minä halua kasvaa!".



Tatun äiti, täti Salamanteri, vaari, serkku Vesilisko ja vanha katkarapu lohduttavat Tatua muutoksessaan ja sanovat, että kasvaminen on ihan luonnollista ja hyvä asia. Tatu vain jatkaa kipuilua kunnes tapaa erään käärmeen ja oppii säikähdyksen kautta, että voimakkaat jalat ovatkin melkoisen hyvä asia.


Kuvitus on mielestäni ihana. Kuvitus on sellainen hieman pehmeä, (k)utumainen. Sammakkoeläimet on piirretty hellyyttävällä tavalla muttei kuitenkaan täysin luonnottomiksi. Kirjan tarina kasvukipuilusta on kuvattu hyvin. Esikoiseni näytti nauttivan kirjasta kilpaa kanssani. Kirjan loppu on ennalta-arvattava ja ehkä hieman paremman alun alapuolella mutta kokonaisuus on varsin hyvä. Tässä oli myös jotain hassua, vaikka sammakkopolo tuntui tosiaan olevan välillä lähes hätää kärsimässä, kun katseli nostalgisesti muiden nuijapäiden menoa! Esikoistakin hymyilytti kovasti, eikä lopun jännä kohtauskaan ollut liian pelottava. Tarina on lyhkäinen ja luultavasti hyvä myös iltasatukirjaksi (mutta kokeilisin aluksi päivällä sen jänskän kohdan takia) 4/5.



Haluatkos sinä kasvaa suureksi? Mitäpä luulet lapsestasi, aiheuttaa isoksi kasvamien välillä psyykkistä kasvukipua?


"Pikku Tatun mielestä elämä oli täydellistä. Se ei voinut edes kuvitella, että jokin joskus muuttuisi."

- Giuliano Ferri: Tatu kasvaa suureksi

4 kommenttia:

  1. Aih, tämä ois niin täydellinen kirja meille ja siis tuolle isommalle. Neiti hokee päivittäin, ettei halua kasvaa isoksi... ja sitten taas, ettei ole enää pieni :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sattuipa hyvin :)! Meillei esikoinen osaa kyllä noin sanoittaa asiaa, ehkä se ristiriita näkyy enemmänkin mustasukkaisuutena tai vauvailuna? Ajattelin kyllä sinua, siis köh Teitä, kuvituksenkin puolesta ;).

      Poista
    2. Hih, olen otettu ! Meinasin ensin kommentoida kuvitustakin, mutta enpä sitten viitsinyt, ettei ihan joka kerta tulisi NIITÄ kommentteja :D!

      Poista
    3. :D vähän jo "ihmettelin" he he :D!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!