lauantai 5. lokakuuta 2013

Lentsikat leffa

Nyt olemme mekin katsoneet sen leffan. No Lentsikat tietenkin. Alkutunnarin huutaessa mietin, että voi ei mihin tuli taas lapsi laitettua! Miksi se äänentoisto on niin kovalla? Ai niin, siksi, että salissa on sata kommentoivaa muksua ja sata hyssyttelijää... Ja sitten alkaa ne tyhmät trailerit, joissa oikein korostuu sekoilu ja se, ettei lapsi varmasti pysy perässä. Tai äiti. Joka puree hammasta, kun trailerit ovat aina niin huonoja.

Lentsikat leffa oli vauhdikas elokuva (juonta vähän kirjan kautta täällä), jossa Dusty pienkone pääsee tuurilla kisaamaan Siivin ympäri maailman kisaan (meniköhän oikein). Esikoinen, herkkä pikkuiseni, itki kun Dusty ei ensin päässyt mukaan kisaan. Ei varmaan tajunnut mitä itki mutta elokuvan laajuus ja voimakkuus musiikkeineen tehoaa varmasti niin pieniin kuin isoihinkin. Onneksi en ole raskaana, olisin varmaan vollottanut hänen mukanan muutoin. Pieni lohdutus "Muistatko, kyllä se pääsee vielä!" auttoi. Taisi alkujännitys laueta pienellä. No leffa oli toki pitkä (jotain alle 1,5 t) ja pari kohtausta olivat vähän turhan yliampuvia. Varsinkin Penankin mainitsema Kipparin sotamuistelo oli todellakin aivan turha ja en yhtään ymmärtänyt miksi se oli tungettu mukaan. Siis kohtaus, jossa laivastolennokeista kaikki muut kuolevat taistelussa, paitsi Kippari. Haloo!!!


Tunnin jälkeen, ja toisen itkun, kun Dusty loukkaantuu pahoin myrskyssä, esikoinen kysyi, milloin tämä loppuu. Rauhoittelin, että: "Vika lento ja hei sittenhän se voittaa!". Kunnon spoilaus toimi taas ja esikoinen huokaisi: "Niinpä!" , ja jaksoi leffan loppuun, omalla penkillään, vaikka kysyin jo haluaisikohan hän jo syliin?

Leffa on taidokkaasti tehty ja välillä lentokohtauksissa mietin ottaako Minulla jo ihan mahasta. Esimerkiksi yleisön kuvaaminen kisan alussa oli tosi näyttävä itselleni. Tarinassa on myös huumoria, osa täysin lapsille kolahtamattomia "Touché" juttuineen tai porkurin kehumisvitseineen. Irvaileepa leffa jopa itselleen kaupallisuudessaan, mikä oli aika ylläri! Leffassa on myös rakkautta ja siten myös kaksi naiskonetta Rochelle ja Ishani ovat kivasti rooleissa, joten luulen, että leffa on yhtä lailla hauska myös tytöistä. Meillähän vuosikas tyttöni on jo täysin hullaantunut leikkimään lentsikoilla, vaikkei yhtään tajua sitä kokonaisuutta mihin juttu liittyy. Minusta tämä on hauska ja kiva asia. Meillä kyllä kumpikin lapsista leikkii kaikenlaisilla leluilla muutenkin, vaikka tietyllä tapaa nuket kiinnostavat pitemmän aikaa enemmän appsia ja autot esikoispoikaani. Minkäs sille mahdat, ihan jees juttu minusta, kun se tulee luonnostaan, eikä mitään pois sulkien.


Kotiin tullessamme esikoinen sanoi, että Lentsikat leffa oli tosi hyvä, eikä pelottanut ollenkaan. Juttelimme myös surullisista kohtauksista ja sanoin, ettei itkeminen haittaa, leffassakaan, vaan kertoo vain, että leffa on ollut vaikuttava. Minulle jäi leffakokemuksesta hyvä fiilis ja ilta kyllä meni lentsikoilla leikkiessä. Vaikka kokemus oli tunteikas ja välillä mietin, että voi onko tämä kaikki liikaa, uskallan suositella leffaa jo vähintään nelivuotiaasta lähtien, varmasti viisivuotiaalle kokemus voi olla vielä mielekkäämpi ja niin edelleen. Toivon, että vanhemmat olisivat (ikään katsomatta) kuulolla lastensa leffakokemuksille ja jättäisivät aikaa keskusteluun leffan jälkeen, vaikka leikin kautta. Niinhän me aikuisetkin usein teemme (viinilasin kautta?)!

Oletteko te käyneet leffoissa? Esikoinen jo pyysi, että mennään teatteriin joskus uudestaan, joten pidin sitä aika hyvänä merkkinä. Mitäpä tuumaat kirjoituksestani? Tein tämän postauksen ihanan With Arms Wide Open blogin Elman pyynnöstä! Ilo oli puolellani, kiitos toiveestasi Elma!


"Ratkaisevaa ei ole nopeus vaan taito."

- Lentsikat leffa

12 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea teidän kokemuksesta!
    Me ei ehkä leffan jälkeen suoraan kauheasti puhuttu siitä elämyksestä (lähinnä koska sokerilaskuhumalainen ja väsynyt lapsi ei ollut kauhean yhteistyökykyinen noin minkään osa-alueen suhteen) mutta tänään sitten tarhaan lähtemisen sujuvuudesta palkittiin Dusty-duploilla ja käytiin läpi leffaa, hahmoja ja tapahtumia.
    Yhä ärsyttää se Kipparin sotamuistelujuttu, ja ylipäänsä koko sotateeman glorifiointi elokuvassa, ja myrskynkin olisi voinut jotenkin vähän kivemmin kuvata.

    Mutta teillä vaikuttaa olleen positiivinen elämys äänenvoimakkuuksista huolimatta - siitä se leffaura alkaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Se sotaihannointi oli kyllä aika hämmentävä. Kaikenlaisia ajatuksia tuli mieleeni.
      Leffaura jatkukoon jos joku kiva ja helppo tulee vastaan. Trailereiden mukaan ei ole vielä kiirettä :D!

      Poista
  2. Olipa kiva lukea näitä pohdintoja! Me mietittiin nimittäin miehen kanssa, pitäisikö tuo melkein 3,5-vuotias viedä sitä katsomaan ihan oikein elokuvateatteriin, mutta päädyttiin odottamaan vielä vuosi. Tämän tekstin lukeminen vain vahvisti päätöstä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehtii vielä aivan hyvin vuoden päästä :)! Kannattaa kuunnella omaa fiilistä onko lapsi valmis. Ja sitten katsella asuinalueen kulttuuritarjontaa laajemmin, joskus voi olla lyhempiä näytöksiä lapsille näin tarjolla ensi kokemukseksi. Näin mekin aloitimme :).
      Ja näkyyhän tämäkin pian dvdltäkin (ja hinta on lähes sama...).

      Poista
  3. Kiitos, kun jaoit teidän kokemuksen :). Luulen, että mekin lykätään leffateatterielämystä vielä ainakin sinne pojan 3-vuotissynttäreille ja silloinkin olisi ehkä kiva aloittaa tosiaan jollain vähän lyhyemmällä pätkällä. Lentsikat kyllä varmasti poika jossain vaiheessa näkee, mutta kenties kuitenkin oman kodin turvassa, jossa voi vaikka kelailla niitä hurjimpia kohtauksiakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin lähes suositella, ettei ole mitään kiirettä alle kolmivuotiaalle tähän leffaan :). Varmasti joku voi olla eri mieltä, mutta semmoista elämä on.
      Jospa teillekin löytyisi lyhyempi ja vähemmän voimakas leffakokemus ekaksi kerraksi. Ja dvd tulee varmasti ja sitten leffaa voi katsella vaikka pikkuisissa pätkissä :)! Kiitos vielä postausvinkistä :)! Ai niin Lentsikoistakin on netissä traileri, siinäkin on jo ihan riittävää hurinaa seurattavaksi. Appsi oli kuulemma katsonut sen, kun olimme leffassa ja ollut asiasta ihan onnessaan... Oh dear...

      Poista
  4. Meillä 7-vuotias piteli leffassa korviaan ison osan aikaa. Rytinää Lentsikoissa tosiaan riitti ja äänenvoimakkuus oli kyllä melkoinen. Taisi jopa 7-vuotiaasta tuntua hieman pitkältä leffalta. Itse viihdyin vaikka Amerikan ja sodan ihannointi vähän särähti korvaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tiedä hiljenikö meillä se ääni alkutunnarisuhinan jälkeen vai turtuiko aistit (lopullisesti), kun sen jälkeen helpotti. Mutta moni kuulosti päivittelevän sitä, että ne korvatulpat jäi muuten kotiin...

      Poista
  5. Voisikohan olla teatterista kiinni, kuinka kovalle volyymi säädetään? Me emme nimittäin pitäneet sitä kovana (vs. Autot 2 pari vuotta sitten). Kolmevuotiaammekin tapitti leffan läpi, mitä nyt välillä pyysi lisää popcornia. Ei ollut liian jännittävä, sanoivat - eikun olihan se hukkumiskohtaus aika kamala!

    Mielestäni tyystin turhia sotajuttuja mies kommentoi, että perus-amerikkaista elokuva(historia)kasvatusta. Jos se oli Top Gun -hengessä (niin mikä??) tarkoitettu meille aikuisille, niinkuin ne vitsitkin?

    Minä moitin, ettei elokuva ollut erityisen hyvä, mutta siihen totesivat muut, ehkä enemmän elokuvia viime aikoina katsoneet, että ei se sen huonompi ollut kuin keskiverto jenkkileffa noin yleensä. Juoni yhtä ennalta-arvattava, hahmot ja teemat myös.

    Elokuvalla ei ainakaan meidän lasten leikkeihin ollut mitään vaikutusta: auto- ja ponileikit jatkuu. Mutta olipa kiva käydä elokuvissa pitkästä aikaa. Oli niin simppeliä kahden kanssa, että melkein unohdimme hakea kuopuksen mummulasta.

    VastaaPoista
  6. Minäkin epäile, että laittoikohan ne sitä pienemmälle jossakin vaiheessa.

    Sotajutut perustuu varmasti historiaan. Mutta tuli myös mieleen, halutaanko tiettyjä juttuja myös pitää urhoollisina jne. Politiikkaa, politiikkaa.

    Minusta leffa oli nimenomaan perushyvä. Keskivertoja amerikkaleffoja (toiminta) ei tule itsellänikään katsottua mutta tämän jaksoin kyllä loppuun saakka katsoa, mikäpä siinä.
    Lapsille minusta käy itseselvä juoni paremmin kuin epäselvä.

    Oli mukava käydä, olen samaa mieltä. Saisi käydä useamminkin. Sivistystä äippäaivoille :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Propagandaa, propagandaa :) Mutta tosiaan, selvä juoni toimii niin lapsille kuin äidillekin. Miestäni kovin huvittaa, kun monimutkaisemmissa leffoissa hänen pitää selittää mulle, mitä oikein tapahtui, kuka oli se-ja-se jne. elokuvan jälkeen ellei jo sen aikana. Mitä konstikkaampi juoni, sitä enemmän saan rahoilleni vastinetta, kun vielä seuraavalla viikollakin pohdin ja ihastelen käsikirjoittajan oivalluksia ja harhautuksia. Sama pätee toki kirjoihinkin.

      Poista
    2. No tämä sana käväisi mielessäni ;).
      Hyvä leffa jättää kyllä tuumaamaan, muttei liiaksi!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!