maanantai 28. lokakuuta 2013

Lastenkirjojen jäljillä Helsingin kirjamessuilla 2013

Takana on uskomaton pitkä viikonloppu täynnä ihania omia hetkiä ja keskusteluita parhaassa seurassa. Ajattelin kirjoittaa teille SK:n lukijoille pienen koosteen lähinnä siitä, kuinka lastenkirjat näyttäytyivät minulle, yksittäiselle maapallon tallaajalle ja kahden äidille, bleuelle (jossa aliakseni on syystä pienellä), lauantain ja sunnuntain kirjamessupäivilläni. Olkaa hyvä ja nauttikaa mukana, vaikka kirjoituksesta tulikin tarkoitustani pidempi!






Kirjamessujen anti on aina aluksi hämmentävän suuri. Kuitenkin, kun paikan saa haltuunsa (kävelemällä "hevoslaput silmillä") huomasin, ettei onneksi tälläkään kertaa kaikkea tarvitse ostaa. Uusia lasten kuvakirjoja oli tarjolla pitkät pöydät notkuen mutta antikvariaatin puolelta en nopeasti silmäiltynä löytänyt yhtään kuvakirjaa (pari aapista vain). Lastenkirjoja oli tarjolla laidasta laitaan: ikisuosikeista, kuten Kunnaksesta, uusiin Lentsikoihin saakka. Oli ihanaa nähdä innokkaita lapsia kirjojen äärellä, joku lukemassakin, vanhempiensa kanssa. Ja useasti huomasin myös mummojen ja ukkien etsiskelevän sopivaa lastenkirjaa ostettavakseen!

Näin nirppanokkaisempi äippäostelija sai kuitenkin tillottaa hyllyrivejä varsin napakasti ja kurkkia hyllyjen alusia, jotta todellisen helmet, helmihintaan, löytyisivät. Mutta lopputuloshan oli tälläkin kertaa valtaisa. Lastenrunokirjoja sain jopa kolme: kaksi Kirsi Kunnasta (á 10 e) ja yhden Tuula Korolaisen (5 e). Lisäksi ostin Tatupatuja (2), joista toiseen sain kuin sattuman kaupalla kirjantekijöiltä Aino Havukaiselta ja Sami Toivoselta nimmarit lapsilleni omistettuna sekä toiveeni mukaisen piirroksen! Olin tästä vallan iloissani ja kiitin yllättävässä rohkeudenpuuskassani tekijöitä laadukkaasta lastenkirjatyöstä. Ajattelin puhuvani meidän monen vanhemman suulla ja olikin ihana, kun kumpikin tekijöistä katsoivat silmiini ja olivat silmin nähden iloisia saamastaan palautteesta. Ja ihan vaan tämmöiseltä tavan mutsilta saatuna. Niisk!







No eikä siinä vielä kaikki ostokset, eipä tokikaan. Löysin Tarinalaakson vierestä sellaisen pienen kojun, jossa myytiin todella halvalla kaikenlaista, kuten Maisa hoitaa puutarhaa (5e), Rauhallisia Erkkejä (5e/kpl), Timo Parvelan Hyvän mielen iltasatuja (10e) ja Huovin Urpo, Turpo ja hirveä irvisaurus (10 e). Lisäksi muualta matkaan lähti takuulaatua: Rönnsin Perin erikoinen muna sekä Känkäsen Apo Apposet- huomaa monikko Apoissa, sillä uusi Apo on ilmestynyt (jeeeee!)! Lastenkirja-aarresaaliini oli siis oikein hyvä. Olen todella tyytyväinen!

Itse Tarinalaakson alue näytti omiin silmiini vähän liian laajaksi ja kolkoksi rakennetuksi, tila ikään kuin avartui "mainos"pressun myötä sen hallimaiseen kokoonsa. Sirkusteltta oli varmasti hauska ja kivan juhlava lisä mutta jäin kyllä hieman kaipaamaan aiempaa, keskeisemmällä paikalla ollutta lastenpistettä, jossa valaistus ja tunnelma tuntuivat itselleni tiiviimmältä ja kodikkaammalta. Lastenhoitopiste oli varmasti kiva lisä monelle lapsiperheelle, tästä plussat.




Ostoskiertelyiden lisäksi kävin kuuntelemassa joitakin kirjailijahaastatteluja ja teemakeskusteluja. Lastenkirjojen kohdalta haluan kertoa kahdesta itselleni mielekkäimmästä haastattelusta. Lauantaina kuuntelin sympaattisen ja hymyilevän Tittamari Marttisen haastattelemana fanittamaani runoilija Jukka Itkosta ja kuvittaja, lastenkirjailija Anne Vaskon (varsinaisia monitaiteilijoita kumpainenkin) ajatuksia lastenkirjojen kuvituksesta. Kuulijoita oli varsin hillitysti paikalla ja eikä kestänyt kauaakaan, kun ymmärsin kuulijoissa olevan "alan ihmisiä", kuten Liisa Kallio (mm. Pikku Papu kirjat). Jukka Itkonen kaivautui niin mukavasti taiteilijoiden kirjojen taakse, että kuvastanikin tuli aika hauska.


Itkonen luki pari runoaan ja kertoi hieman runojen teostaan. Hienoista tuumausta sai tämä fanittaja Itkosen paljastuksesta, että esimerkiksi uuden kirjan Astronautin rusinapullan teema on tullut suoraan kustantajalta. Kustantamojen vaikutus kirjoissa oli asia, jota pohdin muutenkin kirjamessuilla. Eipä sillä, Itkosen kohdalla runoja syntyy laadukkaasti varmasti monen inspiraatiolähteen kautta. Seuraavaksi projektikseen Itkonen kertoi runokirjan harrastuksista, joiden kautta hän toivoisi varsinkin poikia enemmän runojen äärelle! Kannatan! Tosin jos olisin uskaltanut, olisin halunnut kommentoida, että ainakin meidän kohdalla Itkonen on JO onnistunut vakuuttamaan pienen pojan runojen äärelle, mikä on upea juttu.

Kuvituksen suhdetta tekstiin keskusteltiin eri tavoin. Kankaisiin perehtynyt Anne Vasko kertoi, että hän käyttää kuvituksessaan sekatekniikoita. Suomalaista kuvitusta arvioitiin keskustelussa laadukkaaksi ja laadun ja monipuolisuuden takaamista toivottiin säilyvän. Tässä nyökyttelin myös innokkaana, sillä näin yksittäisenä lukijanakin olen huomannut, että "sarjatyönä" tehdyt kuvakirjat eivät tavoita lukijaansa samalla lailla kuin asiaan ajan kanssa antautuneen kuvittajan työ. Samana toistuva tyyli kymmenissä kirjoissa tuntuu minusta myös hieman puuduttavalta. Itkonen kuitenkin totesi hyvin, että: "Runo on kuva.". Ja jatkoi, että vaikka kuvitus olisi millainen, syntyy se ikioma mielikuva runosta ja tekstistä ihan omassa päässä. Kyllä!


Toinen kiinnostava keskustelu, jota kävin kuulemassa oli sunnuntaina Kuinka kirjoittaa lapsille ja keskustelijoina olivat Kristiina Louhi, Hannele Huovi ja Timo Parvela. Valitettavasti en kuullut haastattelijan nimeä mainittavan mutta ilmeisesti hän oli WSOY:n kustantamon edustaja. Haastattelussa kirjailijat kertoivat, kuinka olivat aloittaneet lastenkirjailijauraansa (naiskirjailijat äitiytensä myötä!). Kirjailijoilta kysyttiin, että pelkäävätkö he menettävänsä iän myötä "kosketuksen lapsen maailmaan", johon Parvela totesi hauskalla esimerkillään jo huomaavansa olevansa hieman kalkkis ainakin omien lastensa edessä. Louhi ja Huovi kuvasivat lastenkirjojen kirjoittamisen olevan yhtä lailla aikuiselle kuin lapsellekin suunnattua, eivätkä pelänneet kosketuksen katoamista. Huovinen kertoi jopa ajattelevansa usein toisinpäin, että jos hän jääkin jumiin lastenmaailmaan...
Mietin itsekin tätä aikuiselle ja lapselle kirjoittamista. Se on kyllä varsin selvästi näkyvissä esimerkiksi vanhemmuuden tuntoja kuvaavissa, jo 20 vuotta ilmestyneissä, upeissa Tomppa-kirjoissa. Samalla ajattelin itsekseni, että: "Ja sen lisäksi on hyvä, että on kirjoja, jotka ovat ajateltu varsin lapsikeskeisesti (kuten vauvojen ensikuvakirjat), joskin ymmärrän (ja toivon), ettei aikusilukijan huomioon ottaminen kirjassa sulje pois sitä, että otetaan huomioon lapsikuulijan kehitys, sen mukainen kielenkäyttö ja "ajattelutapa".".




Hannele Huovi totesi kaksi lausetta, jotka haluan teille vielä tässä lopuksi jakaa. Ensimmäinen oli "Lastenkirja on silta sukupolvien välillä.", johon Parvela lisäsi kertomalla lapsista, jotka olivat lukeneet Ella -kirjaa saattohoidossa olevalle mummolleen, että silta kulkee kumpaankin suuntaan. Toiseksi Huovi vastasi kysymykseen miksi hän haluaa kirjoittaa lapsille: "Lapset on parhaita ihmisiä.".
Ja tähän lisään vain, että: Ja tällöin lapset myös ansaitsevat ainakin melkein parasta.

Vai mitä?


"Lastenkirja on silta sukupolvien välillä."

- Hannele Huovi

14 kommenttia:

  1. Olin suunnitellut kuuntelevani tuon session jossa puhuivat Huovi, Louhi ja Parvela. Harmillisesti missasin keskustelun kun jumitin ruokaosastolla enkä hoksannut katsoa kelloa. Kiva kun kirjoitit keskustelusta niin sain mukavan makupalan silti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olikin pitkä sessio, joten makupala on hyvin kuvattu :). Kiitos!

      Poista
  2. Hieno kooste! Sinulla on ollut huikea lanureissu!

    Minunkin piti olla kuulemassa alunperin Parvelaa, Huovia ja Louhea, mutta toisin kävi.
    Lastenkirjaluennot osuivat lopulta kaikkinensa niin, että en päässyt niihin, joista olin kiinnostunut.

    Parhaat löydöt tein kuitenkin juuri lastenkirjojen osalta. Molli on luettuna! Hieno, hieno kirja! Ja sinäkin löysit Korolaisen palkitun äänikirjan Kuono kohti tähteä! Möys uusin Korolaisen kirja oli kertakaikkisen houkutteleva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos Valkoinen kirahvi :), mukava reissu oli tämänkin lastenkirjarintaman osalta, totta.

      Voi ihana kun luitte jo Mollin :)! Minulla oli sitä kirjaa arvonnassakin tässä sen ilmestyessä 2-v. blogini kunniaksi. Se on ehdottomasti syksyn paras tai parhaita uutuuksia, tämän voisi jo alkaa näin todeta :).
      Me ei olla vielä luettu Korolaista mutta tämään luimme Huovin ensimmäisen Urpo ja Turpo kuvakirjan ja Toimi! Esikoinen halusi kuunnella sen kahdesti samalla lukukerralla, jota ei tapahdu usein. Pitää yrittää kirjoittaa esittely joskus tännekin :).

      Poista
  3. Voih, nyt harmittaa erityisesti, kun en päässyt messuilla käymään. Onneksi aina voi kuitenkin käyttää muiden kokemuksia avuksi seuraavalla kirjastoreissulla :) Itsekin arvostan ja luen mieluummin huolella tehtyjä, kauniisti rakkaudella kuvitettuja ja kunnon tarinoita sisältäviä lastenkirjoja ja nyt näyttäisi siltä, että kohta 1v ja 10 kk ikäinen muksukin arvostaa enemmän laatua kuin kimaltelevia kuvia. Tällä viikolla ipana on vaatinut Tomppa- kirjoja luettavaksi ja pyytänyt reissua kirjastoon. Nyt vaan sitten hiljalleen laajennetaan lukemistoa sekä lapsen, että vanhempien mieliksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kaunisti kirjoitettu, kiitos :).
      Ja on hyvä, että meitä laadun vaatijoita, ja kuluttajia, löytyy muitakin, sillä olisi ikävää jos suomalainen lasten laadukas kuvakirjakulttuuri heikkenisi. Tästä myös Parvela puhui verratessaan tilannetta lasten televisio-ohjelmiin kertomalla, että tällä hetkellä (ylellä?) lienee varaa tehdä suomalaista lastenohjelmaa noin kaksi per vuosi (noin seitsenjaksoista ohjelmaa). Se on VÄHÄN. Mutta yksikin katsalmus Pikku kakkoseen ja huomaahan sen, että kotimaiset ovat uusintoja (mikä toki myös ihan ok) ja suurin tarjonta ulkomaisilla ohjelmilla....

      Louhin Tomppa viettää tosiaan 20 v juhlaa ja nyt on ilmestynyt Tompan juhlakirja, siinä on myös yksi uusi Tomppa (korvalääkärissä muistelen) mutta me ei olla luettu sitä, koska emme ole hankkineet kirjaa, koska meillä on jo muut osat. Tomppaa saa myös minikirjana edullisesti, niinä meilläkin on osa ja ne on kätsiä esim matkatessa :). No jopas mainostin, noin vain ilman omaa etua!

      Mutta ihana, että sinulla siellä kasvaa noin reipas kirjastolainen ja lukija :)! Ihania lukuhetkiä teille ja kiitos kovasti kommentistasi!

      Poista
  4. Voi, miten ihana, ihana raportti lastenkirjoista! Houkuttelevat kuvat ja innostunut tunnelma, bleue!

    Me löysimme yhden divarin, jossa oli muutamia kuvakirjoja, siitä Tarinalaakson läheltä. melkein harmittaa, että kuvakirjoja luetaan meillä jo vähemmän. Onneksi on tuo vauveli vielä kasvamassa.

    Hienoa, että kiittelit Havukaisen ja Toivosen - suursuosikkimme. Myös Korolainen on ihanista ihanin. Taidankin lukea sen taas. Ihana raportti, huokaisen vielä tässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina, myös sinun "raporttisi" oli I-ha-na!

      Ai löysitte! Hmh, minäkin siinä kulmin pyörin mutta no kuitenkin, vähässä oli divaripuolen lastenkirjat. Semmoistahan tämä on.
      Ja sieltäpä teillä on taas uusi kuvakirjan ihailija kasvamassa, ottakaa nyt ilo irti ihanista vauvakirjoista, joita niitäkin löytyy vinkkilistastani "Lastenkirjojen aarteita" kohdasta! Jospa teet jonkun kirjoituksen vauvakirjoista blogiisikin? Sillä niitä esittelyjä harvoin näkyy! Vinkkaan jo heti kärkeen (en näköjään malta olla muuten) Vauva! ja Kot sanoo kana! kirjat :).

      Ja kiitos, uskoinkin puhuvani monen suulla. Havukainen ja Toivonen on todella tehnyt ison työn kirjoissaan, katsoopa esimerkiksi Tatun ja Patun Suomi kirjaa, huhhuh! Kuvituskin on niin hauska :).

      Ja Korolainen kyllä pitää saada heti lukuun, jo kaksi suositusta! Kannattaa lainata tuo Kissa kissa kissa kanssa, se on ihana! Kiitos hyvänmielenkommentistasi :)!

      Poista
  5. Tartun olennaisiin ;) - jäin pohtimaan mikä on se perustelu miksi bleue kirjoitetaan pienellä? Jos olet sen joskus aiemmin kertonut, pahoitteluni ettei ole osunut silmään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää tarttua itselle olennaisimpaan :).

      Se selitys ikään kuin tuli siinä samassa lauseessa:
      "...kuinka lastenkirjat näyttäytyivät minulle, yksittäiselle maapallon tallaajalle ja kahden äidille, bleuelle (jossa aliakseni on syystä pienellä)..."
      Eli bleue on vain yksi pieni ihminen, joka kirjoittaa täällä subjektiivisesti, ja se on hyvä muistaa lukijana, ja minun itseni kirjoittajana. Se on ikään kuin pieni manifesti sille, että miten paljon me vieläkin luotamme kirjoitettuun sanaan (ja ehkä provosoidummekin siitä), vaikka nettimaailmassa kuka tahansa saattaa kirjoittaa "kokemuksen vakaalla rintaäänellä" mitä tahansa, johon ei kannata luottaa sokeasti, vaan harrasteteksteihin kannattaa suhtautua kuin yhteen mielipiteeseen seitsemän miljardin muun ohessa.

      Olen aina kirjoittanut nettipseudonyymini pienellä ja ajan kanssa pienen alkukirjaimen valinta on kirkastunut nyt myös itselleni tiedostetummaksi :).

      Kiitos kysymyksestä! Ihan mukava haaste yrittää tiivistää pitkä ajatus mahdollisemman kompaktiksi. Lienenkö onnistunut?

      Poista
  6. Hieno lastenkirjallinen messuraportti, kiitos! Itse ehdin messuille vain pikaisesti lauantaina, tapasin tuttuja ja haahuilin erityisesti antikvaarisella osastolla. Tuolle lastenkirjapuolelle jos olisin päätynyt, niin se olisi kyllä tiennyt kukkaronnyöreille menoa :). Molli pitää lukea, ja Kuono kohti tähteä löytyy onneksi jo omasta hyllystä (perinteisenä paperikirjana). Tuo Huovin jne haastattelu olisi kyllä kiinnostanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messut on niin laajat, että on pakko rajata mitä aikoo tehdä jos ei halua kiireen tuntua. Itse en sopinut treffejä tai käynyt viinipuolella ollenkaan. Myös antikvariaattipuoli jäi pienelle osalle.
      Molli on huippu kirja! Kuono kohti tähteä vilkaisin jo eilen. Luimme myös uuden Apon ja paljon muitakin ostetuista.

      Poista
  7. Kiitos Kuinka kirjoittaa lapsille -tiivistelmästä! Piti käydä se kuuntelemassa, mutta lopulta en ehtinytkään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :). Keskustelu kesti tunnin, joten pystyin mainitsemaan vain itseä kiinnostavia makupaloja :).

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!