maanantai 2. syyskuuta 2013

Ruokalappu ja muita pikaompeluita

Tein appsille joskus vauvavuonna pienen ruokalapun kirppariltä löytämästäni vahakangasmaisesta kankaasta. Kaulalappu hävisi ihan yhtäkkiä, meni varmaan roskien mukana roskikseen, ja minua jäi harmittamaan. Niinpä tein nyt uuden ja tähän aikaan sopivamman, kaukalollisen ruokalapun. Ompelin laitoihin jopa kanttinauhaa ja sepä olikin helpompaa kuin luulin ja työjäljestä tuli siistimpi. Kaukalon kanttaus olisi toki kannattanut tehdä ennen muita. Virheistä oppii...



Appsi tykkää piirtämisestä ja hänestä on kivaa jos piirrän hänelle jonkun "värityskuvan" ja väritämme niitä yhdessä. Kynä ei tosin pysy lainkaan aina paperissa. Teinkin sitten lähinnä huvikseni samasta ruokalappukankaasta tuollaisen askartelu/piirtoalusen, joka kiinnitetään syöttötuolimme tarjotinosaan kiinni. Tarjotin on kyllä helppo pestä mutta...



Ja tarvitsihan appsi myös oman kynäpenaalin, sillä kynien laitto edes takaisin (ja heitto lattialle) on lähes puoli-iloa piirtelystä. Nämä kaikki ompelut olivat varsin nopeita, helppoja ja kivoja tehdä.



Piirrelläänkö teillä yhdessä? Entä mitä sinä olet viimeksi ommellut?
Meillä alkaa arki kaikessa kiireydessään tällä viikolla, joten päivitystahtini voi hieman hiljentyä... Se lienee jopa suotavaa! Mukavaa uuden viikon ja kuukauden alkua!


"Kellä tuulen tanssivarpaat,
hymyhiekan hyppyvarpaat,
lammen laineen halivarpaat?
Sinulla, sinulla
hymyhiekkaa varpaissa."

- Hannele Huovi: Tanssivarpaat

8 kommenttia:

  1. Ömh. Minä olen tainnut viimeksi ommella itselleni keskiaikaisen mekon reilu vuosi sitten. Tai sitten edellinen ompeluni oli yli 15 vuotta sitten ompelemani hameen muokkaaminen tyynyliinaksi. Muuton jäljiltä ompelukone on vintillä ja saa varmaan siellä ollakin, kun ei minnekään mahdu. Sitä paitsi ajateltiin pelastaa eräs 97-vuotias poljettava perintö-Singeri käyttöömme. :) En kyllä tiedä, minne se sitten muka mahtuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :DDD! Minulla on ompelukonepaketti oikein sisustuksellisena ilona täysin käsieni ulottuvilla tässä oleskelutiloissa (työpöydän alla), koska muutoin en varmastikaan jaksaisi kaivella konetta esille aina aika ajoin. Veikkaan, että kun aikaa ei enää tähän huvitukseen ole, pääsee konekin levähtämään jonnekin kaappien kätköön. Ja sitten sillä käy kuin niille tuhansille keittiökoneille mitä ihmisillä on kaapit pullollaan :D!

      Poista
  2. Kauniita ompeluksia. Voi jospa olisin näppärämpi käsistäni.

    Blogissani on sinulle haaste. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohkea rokan syö, näköjään seiskan käsityöihminenkin voi oppia jopa kadin käsityöihmiseksi :D!

      Kiitos paljon haasteesta :)! Sain tämän myös Sinisen linnan kirjastosta, joten olen nyt tuplailoinen, että minua on muistettu :)!

      Poista
  3. Piirretään meillä. Kuulema autoja, mutta vähän vaikea niistä on saada selvää. Meillä on sellainen kierrelehtiö (vai mikä sen nimi on), jonka kierteen sisään on kiva laittaa kyniä. Yhtä kivaa, kuin piirtäminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä esikoinen on motivoitunut huomattavasti vähemmän kynäpuuhista, olen saanut keksiä vaikka mitä, että saisi vähän kynäharjoitusta. Myös kätisyysasia on vielä vähän niin ja näin, joka lienee yksi kynätyötä työllistävä. Kuopus taas on piirtänyt jo varmaan nyt yhtä paljon kuin esikoinen ikinä. Uskomatonta miten erilaisia persoonia nämä omat lapset voivatkin olla, ihan samasta puusta pudonneita! Voi jehna!

      Poista
  4. Mun piti käydä kommentoimassa tätä jo aiemmin, mutta tuli sitten liian kiire muihin puuhiin. Mutta että ihan huippuja ruokalappuja :)! Itse mietin myös, että jos saisi ommeltua sellaisia ikean hihallisten ruokalappujen mallisia töherryksiä tuolle meidän "minä ite"-tyypille, jonka jugurtin syönti on aika hurjan näköistä touhua. Ikeasta ostettiin aikoinaan kaksi sellaista härpäkettä, mutta eihän se kaksi nyt riitä sitten mihinkään.

    Ja arvaat varmaan, että täällä piirretään ja paljon. Eilen ja toissapäivänä itseasiassa maalattiin kaikenlaista tuon isomman kanssa kaksistaan. Se oli kivaa sekä äidille, että tyttärelle. Ja kuopuskin tykkää taiteilusta!

    Viimeksi ompelin sen paidan minkä uhkasin täällä jossain kommenteissa :)! Vielä taidan tuunata kaulusta erilaiseksi, mutta muuten siitä kyllä tuli ihan hauska.. ei ollut sitten vaan sitä väriä, mitä neiti olisi halunnut, mutta eihän kaiken aina pinkkiä tarvikaan olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavalta kuulostaa :)! Minäkin ostin teidän inspiroimana uudet vesivärit, pitää testata ensi viikolla :)!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!