torstai 19. syyskuuta 2013

Kuin kulkuri matkaa

Nyt on se aika vuodesta, että toiset matkustavat canarialle ja toiset matkustavat Lappiin. Kumpikin varmaan kelpaisi. Vaellusmatka ruskamaastossa, kelomökki ja nuotion ritinä. Tai uudet maisemat, seikkailut, uiminen ja illat hotskan partsilla. Mikäpä siinä.
Tai sitten otan pari tuntia ja kurvaan metsään lenkille...
Hei hei musta tuntuu että mä meen.











Hei hei, sit mä kysyn, et minne sä meet?


"Niinkuin tuntematon tie
laulu eteenpäin vie.
Vähät eväät repussa
määränpää missä lie."

- J. Karjalainen: Mä meen

4 kommenttia:

  1. Metsä on fiksu veto. Ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan.. Kotitienoilla minä hakeudun veden ääreen. Se rauhoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime viikolla kävimme lasten kanssa veden äärellä, se rauhoitti. Esikoisen vauvavuonna kuljin paljon metsässä ja rannalla vaunulenkeillä, koska se todellakin rauhoitti oloa ja antoi hyvää mieltä roppakaupalla. Nyt kahden kanssa "retkeily" on jäänyt kummallisen vähäksi, pitää ihan päättää moinen etukäteen. Kiitos kommentistasi :)!

      Poista
  2. Syksy <3! Ja J. Karjalainen <3 <3 <3!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!