torstai 19. syyskuuta 2013

Kaksi kaunista ja kaksi villiä lastenkirjaa + uusi lastencd

Kirjastoreissultamme löytyi mukavia kirjoja. Tässäpä taas pari teillekin esiteltynä.

Ihmeellinen ihana maailma (kirj. Gillian Lobel ja kuvit. Daniel Howart, suom. Raija Viitanen, Mäkelä, 2008) kertoo pienestä hiirestä, joka lähtee kolostaan tutustumaan maailmaan. Kaikki on hänelle uutta ja kaunista ja hän oppii uusia sanoja. Yksinkertainen tarina on kuvitettu todella kauniisti ja sisältö on puhumaan oppivallekin sopiva, eikä tarina sisällä jännityksiä, pelkkää kivaa ja söpöä. Hyvänmielen kirja ja voisin kuvitella, että monen pikkuisen suosikki. Erinomainen hyvänyönsatu. 3/5.


Pikkupöllö (kirj. Nora Surojegin ja kuv. Pirko-Liisa Surojegin, Minerva, 2013) on osunut silmiini lähes poikkeuksellinen paljon kirjablogeissa (mm. Hemulin kirjahyllyssä, Pihin naisen elämää, Leena Lumi ). Hyvä, että lastenkirjatkin saavat julkisuutta isommissa blogeissa! Minä tunnustan, että aloitin kirjan epäilevästi, koska kansikuva on minusta hieman tavanomainen, pahoittelen. Mutta onnekseni kirjan realistinen kuvitus lumosi minutkin kirjan sisäkuvilla, kuten myös tarina pöllöstä, joka haluaa olla jotain muutakin kuin pelkkä pöllö. Tarina on todella hieno, opettavainen ja hauska! Esikoisenikin viihtyi pitkän tarinan mukana, välillä ihan ääneen nauraen. Erittäin laadukas lastenkirja. 4/5.


Onni pieni sininen sika on tunnetun Eve Tharletin kirjoittama ja kuvittama kirja (suom. Jukka Itkonen, Kustannuskiila Oy Kuopio, 1989). Eve Tharletin kuvittamia kirjoja löytäessäni, minulle pulpahti heti mieleen eräs toinen kovasivuinen kirjasarja, jonka esittelen varmasti teille pian. Olin aivan ihmeissäni, että lastenkirjojen kirjoittaja on myös aiemmin kuvittanut kirjojaan ja näin pikkutarkan kauniisti! Miksi ihmeessä hän ei kuvita enää, vai olenko täysin missannut nämä teokset?! Onni pieni sininen sika kertoo kaveruksista, joista Onni on vilkkaan puoleinen ja keksii kaikki kepposet. Onni joutuukin isoon pulaan, josta oppii taas hetkeksi hiljentämään tahtiaan. Lämpimästi vilkkautta ja vili vilpertti luonnetta käsittelevä, opettavainen kirja. 4/5.


Veeti ei saa unta (kirj & kuv. MBarbara Mossman, suom. Päivi Karri, 2003) kuuluu Veeti villisikapojista kaikkein villein -kirjasarjaan. Kirjasarjan heikkous on mielestäni keskinkertainen kuvitus mutta sisältö on sen sijaan priimaa. Veeti villisikapojista kaikkein villein on aika vekkuli kaveri, joka antaa vanhemmilleen haastetta tilanteessa kuin toisessakin ja tässä kirjassa käsittelyssä on nukahtamisen vaikeus. Siis aihe, joka koskettanee aina silloin tällöin kaikkia lasten vanhempia. Veeti kirjat kuvaavat myös varsin lämpimästi ja ihanasti, miten vikkeläkin lapsi, tai villisika, yrittää parhaansa, vaikkei kaikki sujukaan ykkösellä kuin tanssi. Kirjat kannustavat mielestäni myös vanhempia suvaitsemaan eri tyyppisiä lapsiaan ja antamaan rakkautta ja lämmintä ohjausta tarpeen mukaan. 3,5/5.


Oletko sinä lukenut esittelemiäni kirjoja?
Meidän kirjastonkirjat ovat taas kertaalleen tai kahdesti luettu. Pitäisi varmaan rientää kirjastoon muttei näin siivouspäivän jälkeen oikein jaksaisi.
Myös mainitsemani cd-löytömme Jukka Rantasen ja Maija Ruuskasen Lehmän lauluja (2013) on varsin piristävä lastencd: toiset kappeleet ovat villihköjä humppia mutta itseäni miellyttivät instrumentaaliset biisit ja varsinkin viimeinen kyyneleet nostattava Kun herään satu haihtuu. Oletteko te lainanneet kirjastosta lastenlauluja ja millaisin menestyksin?


"Ja se lupasi myös ettei enää milloinkaan tekisi mitään ajattelematonta. Mutta kyllä se teki!"

- Eve Tharlet: Onni pieni sininen sika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!