lauantai 13. heinäkuuta 2013

Kaksi erilaista lastenrunokirjaa

Olen lukenut kesän aikana kaksi erilaista lastenrunokirjaa kirjastosta. Jukka Itkonen on minulle luottorunoilija. Niinpä Taikuri Intokiemuralle (Otava, 2007) oli suuret odotukset, olihan kuvittajanakin luotettava Christel Rönns. Taikuri Into Kiemura runokirjassa esitellään erilaisia ammatteja monella tasolla kuvaten. Runot ovat hauskoja, hyvin kauniisti suussa soljuvia, rimmaavia mutta samalla äärettömän tarkkanäköisiä ja jopa koskettavia. Itkosen runot saavat minut aina eläytymään (villisti). Hauskimpia runoista oli muun muassa Birgit "Bibbe" Mustelma, uutistenlukija, jossa runoillaan erään päivän uutiset. Runossa on paljon materiaa aikuismaailmasta mutta samalla muistetaan, että kuulijana on lapsi ja uutiset humahtavatkin lopulta melkoisen hullunkurisiksi "Eikä oikein hyvää kuulu myöskään MM -ralliin. Suomipojan auto suistui tieltä autotalliin. Ulkoministerillä on paljon syytä huoleen: puolimärkä myskihärkä puski takapuoleen." Mutta Itkomaiseen tapaan pysytään silti asiassa, jopa varsin vakavallakin sävyllä: "Näyttää siltä, ettei enää ilmastokaan skulaa, napaseudun maisemissa jäätiköitä sulaa. Ja Hanko, siellä lipputanko kaatui mummon päähän. Tässä kaikki uutisista, siirrymmekin säähän." . Yllätys, yllätys, pidän todella paljon Itkosen tyylistä ottaa kantaa myös lastenrunoissaan maailman epäkohtiin. En voi olla kuin ihailematta Itkosen taituruutta, ja Rönnsin upeat kuvitukset eivät pilaa tunnelmaa. Lainasin kirjan siksi, etten ole saanut ostettua tätä kirjaa itselleni mutta nyt jatkan etsintää vieläkin innokkaammin. 5/5.



Toinen runokirja löytyikin kuvakirjojen joukosta, siispä saatoin johtaa teitä otsikollani harhaan. Kyseessä on minulle ennestään tuntemattoman kirjailijan Niina Within (Myllylahti, 2012) ja kuvittaja Satu Konttisen Sikin sokin, joho oikeastaan tartuin Lumiomenan Katjan kirjaesittelyn myötä. Tässä runomuotoisessa kirjassa on siis yhtenäinen tarina sukista, jotka seikkailevat pitkin taloa. Lorujen kuvitus on mielestäni väritykseltäänkin jotenkin todella voimakas ja pidän siitä paljon. Kuvat ovat juuri oikealla paikallaan, en valitettavasti osaa käyttää termejä, mutta sanotaanko että kirjan toteutus on mielestäni tosi hyvä. Lorut ja koko aukeaman kokoiset välikuvat vuorottelevat kirjan sivuilla ja välikuvat antavatkin hyvää hengähdystilaa. Sillä mielestäni runot ovat hieman epätasaisia. Toiset olivat hauskoja ja oivaltavia mutta useammassa runossa oli mielestäni hieman liikaa viittauksia asioihin, joita ei varmastikaan useampia alle kouluikäinen hoksaa? Toisaalta aikuistietoon liittyvät vittaukset ovat mielenkiintoisia areenoita jatkokeskusteluille lapsen kanssa, kuten yllä olevan Itkosen runokirjan kautta keskustelimme mikä on presidentti tai ministeri mutta Apu Lannasta tai Herra Voltasta emme saaneet keskustelua aikaiseksi. Sukkien vipeltely talossa on hauska idea ja erikoismainintoja saa myös myös minulta Pikku kakkosesta kertova, kujeileva loru Outoja otuksia. Esikoiseni piti tästä kirjasta varsin kovasti, joten kirja oli selvästikin häntä koskettava. Kirja myös kestää useamman lukukerran, koska se jää mietityttämään minua aikuisenakin ja kuvista voi löytää uutta 3,5/5.




"Tööt-tööt, avatkaa talli,
olen aivan uusi vuosimalli.
Peltini kiiltää, lamppuni loistaa,
vielä pitäisi suojamuovit poistaa."

- Nina With: Auto ilman tallia

2 kommenttia:

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!