perjantai 26. huhtikuuta 2013

Pieniä arjen ekotekoja

Lapsiarki on usein kiireistä ja tekisi mieli päästää itsensä helpolla edes jossakin. Minulla se helppouteen vetoaminen lapsiarjessa on ollut varsinkin vaipoissa, sillä en ole edes kokeillut kestovaippoja. Ikävä kyllä. Toinen pahempi ekologinen tekoni on varmaan vedenkulutus. Ja listaahan voisi jatkaa.

Mutta entä jos miettisimme positiivisesti, millä pienillä teoilla voisi elää edes hiukan ekologisemmin?
Jo aiemmin kirjoittelin vaihtaneeni meikit marketista löytämiini luonnonmukaisempiin tuotteisiin, kuten myös imurini. Näin vain siksi, että tuotteet sattuivat kohdalleni! Ja tällaista moni elämänmuutokseni onkin, jos se on mahdollista toteuttaa arjen lomassa, se vielä on mahdollista, pienikin ylimääräinen työ taas saattaa onnistua hetken ja sitten unohtua. Olen myös aika tarkka hygieniasta, joten bambutiskirätitkin ovat ainakin toistaiseksi vielä korvattu 100% biohajoavilla tiskiräteillä. Olen siis myös varsin tyhmä joissakin jääräpäisyyksissäni. Mutta bambulanka on jo ostettu (ja erinomaiseksi vauvanruokalapussa todettu)!

Tässä pieni ja mahdollisesti tylsä lista asioista, joita tulee itselläni mieleen energian ja luonnon säästämiseksi tavallisen perheen kotiarjessa:

- Sammutan sähkölaitteet ja valot, kun en enää käytä niitä (tietsikan näyttö nappulasta kiinni töissäkin kun poistun koneelta pidemmäksi ajaksi, laturit pois virrasta, valojen sammuttelu tyhjistä huoneista, nyt muutenkin päivänvalo korvaa lamput jopa näin pimeässä kämpässä kuin meillä)

- Ostan luomuruokaa ja lähiruokaa jos mahdollista. Näitä yritän laajentaa arkikäyttöön koko ajan enemmän. Aloitin luomuruuat luultavasti luomukananmunista, joita en enää maunkaan vuoksi muuhun vaihtaisi! Valitettavasti luomulihat ovat marketeissa aika kalliita ja lihakaupat eivät ole arkimatkani sisällä. Ruoanlaiton luulen olevan myös ekologisempaa kuin valmiin ostamisen, riippunee monesta asiasta (kuten pakkauksesta). Ja siitä ruuan poisheittämisestähän jo vasta täällä avauduinkin, se on liiallista pienten lasteni kanssa.

- Yritän vaihtaa pesuaineita ja muita litkuja pikkuhiljaa ekologisimmiksi: eli kun ostan seuraavan pesuaineen, valitsen sen, jossa on edes se maksettu luontomerkki. Kodinpesuaineissa on ainakin biohajoavia tuotteita ihan perusmarketeissa ja kotimaisena. Viimeisin kulutusmuutokseni oli käsitiskiaine, jota löytyi suomalaiselta valmistajalta, perusmarketista ja mahtavalla säätökorkkipäällä, jolla voi säädellä aineen käytön vähemmäksi. Olen fakkiutunut fairin käyttäjä, joten skeptinen minä on ilahtunut suuresti, kun kotimainen luontoystävällisempi tuote on pystynyt ihan samaan kuin lian (ja ehkä käsienikin ja minkä muun?) räjäyttäjä. Konetiskiainetta en ole vielä luontoystävällisempänä pulverina löytänyt (marketista!), joten yritän lähinnä säätää aineen käyttöä vähemmäksi, aivan kuten pyykinpesuainettakin.

- Kierrätän mahdollisimman paljon (pahvi, lehti, biojäte, lasi...). Muovi on se ongelma, toivotaankin, että kovan muovin kierrätyskokeilut tuovat jotain uusia ratkaisuja ja kierrätyspisteitä tulee markettien kylkeen pian. Yritän välttää turhaa muovia vaikka kangaskauppakasseilla, jotka valitettavasti jäävät hyvin usein kotiin tai autonpenkille. Ja suosin täyttöpusseja. Pienin protestini viimeksi on ollut, etten valinnut herkullisia herrahakkaraisxylitolpastilleja, koska ovat, MIKSI, pienessä kovassa muovilaatikossa. Miksi onkin näissä asioissa hyvin toistunut kysymykseni. Miksi tuotteiden valmistajat (varsinkin kotimaiset) eivät ota vastuuta luonnonmukaisista paketoinneista (esim miksi vaatteiden hintalaput ovat lähes designtuotteita metallineen yms, eikö tarvittavaa designia voisi tehdä myös luonnonmukaisemmin?). No, tiedänhän minä, raha ratkaisee. Halvat tuotteet myyvät and money makes the world go around. Huoh.

- Yritän ostaa vaatteet ja lelut laadukkaina, että ne kestävät mahdollisemman pitkään ja eivätkä joutuisi roskiin, vaan pääsisivät kiertoon. Säästän askarteluihin kaikenlaista ihmeellistä, kuten paitojen turhakelenksuja.

- Kaksi päivittäistä arjen nopeuttajaani ja energian säästäjääni ovat vedenkeitto vedenkeittimellä ruuanlaitossa (siis keitän veden keittimessä kattilaan, joskus tämäkin tuntui liialta. miksi olen näin laiska?) ja uunin lämmitys kiertoilma-asetuksella. Pieniä tekoja.

Tulipas lueteltua aika tavallisia asioita, en tainnut keksiä yhtään omaperäistä. Mutta tästä on hyvä alkaa.
Haastoin Leluteekin Emiliaa kirjoittamaan omia pieniä ekotekojaan. Toivottavasti luemme hänen blogistaan vastaavia pieniä arjen valintoja, joissa oikeasti ei tarvitse muuta kuin pienen kulutustottumusmuutoksen (ja toki muutkin vinkit ovat mielenkiintoisia lukea)! Lisäksi haastaisin Liinan ja Täti-ihmisen kertomaan omista pienistä arjen ekoteoistaan ja -tavoistaan. Jos joku leikkiini lähtee, saa tätä haastetta kernaasti jakaa eteenpäin. Myös sinut on haastettu jakamaan oma ekovinkkisi kommenttiboksiini! Mitä tuotteita sinä käytät tai olet käyttämättä? Be there or be [ ] .


"Did I say something true? 
Oops, I didn't know I couldnt talk about sex
[i musta been crazy]
Did I have a point of view? 
Oops, I didn't know I couldnt talk about you
[what was I thinking]"

- Madonna: Human Nature

27 kommenttia:

  1. Hyvä postaus, tärkee aihe! Mulla on ollut vaippamorkkiksesta avautuminen jo kauan mielessä (etenkin kun ne viimeisetkin kestovaipat lähti maailmalle, erittäin vähän käytettyinä).
    Mä perustelen satunnaista epäekologisuuttani sillä, että olen ollut semivege yli puolet elämästäni - ja nyt ei lennetäkään juuri koskaan.
    Käytännön Mies on tosi tarkka sähköjuttujen kanssa - ei ympäristöystävällisyyden vaan vainoharhaisuutensa takia, pelkää että koti palaa maan tasalle jne. Joten meillä on joka huoneessa ainakin yksi katkaisimella varustettu jatkojohto, josta saa kätevästi kaikki virrat kerralla pois päältä. Suht helppo ratkaisu siihen ettei koneet tai tv syö energiaa.
    Mutta odotan inspiraatiota vähän vihreämmiltä bloggaajilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsestään räjähtelevät kodinkoneet! Se on kyllä ihan jaettu vainoharha ja valitettavasti tulipaloja on näin syttynytkin.
      Tuo vaippajuttu on harmillinen. Mutta näin on nyt käynyt ja on pitänyt itse yrittää edes valita "luontoystävällisempää" merkkiä ja järkeistää vaipanvaihto. Mutta kyllä tätä sekaroskaa tulee liikaa muutenkin, hitsi vie. Keksin uuden pahuuteni, talouspaperi, senkin varmasti voisi korvata muilla räteillä! Täysin laiska ratkaisu siis?

      Poista
    2. Ja inspistä pikkumuutoksiin odotan itsekin, vaikka nyt talouspaperin vähentämiseen!

      Poista
    3. Jes, meillä ei oo ikinä käytetty talouspaperia! (Mikä aiheuttaa paheksuntaa lapsiperhevieraissa, tuokaa omat harsonne!).

      Poista
    4. Aloin eilen miettiä, että lieneekö siltikin pieni paha jos vertaa rättien pesua ja vedenkulutusta. Talouspaperi menee myös biojätteeseen. Vähän sama kuin että jossakin vaippadokumentissa väitettiin että kestojen ekoilu on parempi vain jos niitä pesee täysin koneellisin. Kaikessa on puolensa, ei näitä tajua ihan äkkiä itsekseen...

      Poista
  2. mulla on tosi hyvät listat!

    jeesuslista:

    - jo kolmannella lapsella kestovaipat, kolmannella samat ku tokalla ja imut kierrätettyjä
    - en osta juurikaan uusia vaatteita, pikkuisilla lähes sataprossaa kierrätettyjä
    - en ole syönyt lihaa 22 vuoteen
    - ostan vähintään maidot ja jauhelihat luomuna sekä lähes aina punalaputettuina
    - käymme kokovartalosuihkussa 2 kertaa viikossa saunan yhteydessä
    - en värjää hiuksia
    - asianpesuaineet ovat ecoja
    - kierrätän kaiken jätteen (muovia ei täällä pysty)
    - emme lennä
    - tv on mahdollisimman vähän kuluttava (pieni ja himmeellä)
    - käytämme keinovaloa vain kun on pakko
    ...

    syntilista:
    - meillä on 4 autoa, joista tosin vain 2 ajossa
    - pienillä on öisin kertavaipat
    - bioon menee ajoittain liikaa unohtuneita ruoanjämiä (tässä suhteessa on skarpattu)
    - syömme juustoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, mä olen hygieniafriikki mutta oon aina käyttänyt pyyhkeistä leikattuja rättejä. Pesen ne 60 asteessa kato!

      Poista
    2. Olet siis lähes jeesus itsekin! Tuo suihkuasia on sellainen mihin yritän päästä pikkuhiljaa. Raskaudet ja vauvavuodet ovat tehneet minusta suihkun päivittäiskäyttäjän, mitä voisi vähentää, koska hiukseni eivät tarvitse jokapväistä pesua ja peruspesut voi tehdä vähemmälläkin vedellä. Palelijana käytän myös liian lämmintä vettä.
      Asianpesuaineen kohdalla nauroin asiaan kuuluvasti. Kiitos tiedosta!

      Nyt minä tsemppaan rättiasiassa. "Pistän heti kaiken kuntoon" ja nykerrän illalla bamburätin.

      Poista
  3. Minun pitäisi VIIMEIN hankkia komposti! Suurinta syyllisyyttä koen ruoantähteiden heittämisestä roskikseen, se vaan on niin väärin. Mutta se raha. Kun sitä menee. Ja olisi niin paljon hankittavaa! Siinä se kompostiraukka jää niin usein listan hännille että näin sitä huomaa asuneensa jo neljä vuotta tässä omakotitalossa ilman kompostia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omakotitaloudessa on varmasti paljon roskankuljettelua jos haluaa kierrättää. Kyllähän oma onni on talonyhtiö, jossa on valmiit monipuoliset kierrätyspisteet. Vain jotakin pitää raahata eteenpäin.
      Komposti on taas oma kikkailunsa näin ikitalvisissa maastoissa mutta varmasti moraalisesti ajateltuna hyvä teko. Kun me täällä samojen tähtien alla asustamme... :)

      Poista
  4. Minun ekoteko on se, että mies kulkee minun perässä sammuttelemassa valoja niistä huoneista, joista olen juuri hetkeä aiemmin poistunut. Näillä mennään. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se on kuule parisuhdeleikki :D. Ja ilmeisen yleinen. Meillä se oli aikoinaan sohvatyynyillä: minä asettelen huolettoman kauniisti ja mies kävi jäljestä laittamassa suoraviivaisiin asetelmiin lähes armeijatyyliin! Wtf!!

      Poista
    2. Hah! :D
      Mä aloin tässä ympäristön paineessa kokea pientä ekoherätystä. Perästä kuuluu! ;)

      Poista
    3. Hei mahtavaa! Näin sen pitäisikin toimia, vaikka aluksi tuntuisikin aluksi vähän epämiellyttävältä jeesustelulta :), niin sitten siitä saattaisi poikiakin jotain mietittävää tai jopa konkretiaa.

      Tätä kirjoittaessani tuli kuule ihan sellainen olo, että kirjoitanko osittain jostain tabusta? Siksi laitoin tuon Madonnan kaukaahaetun biisilainauksen!

      Odotan innolla perääsi, siis kirjoitusta sieltä itsestään!

      Poista
  5. Voinko tässä kommenttiboksissa kysyä aiheen sivusta?

    Olet kirjoitellut varsinkin teidän nuorimmaisen eroahdistuksesta, ja meidän kuopuksella on nyt samaa. Tämä tuntuu arjessa nyt voimakkaammin kuin esikoisemme kohdalla - johtuneeko sitten ajan rajallisuudesta, jolloin tarvitsevuus korostuu.

    Oletko keksinyt jotain eroahdistusta äidin kannalta helpottavaa juttua tai "asennetta"?

    Meillä ongelmatilanteita ovat mm. seuraavat:

    -tulen kotiin töistä, kuopus tulee syliin --> en voi riisuutua ulkovaatteista ellen laske lasta lattialle, jolloin hän itkee hysteerisesti (onko vain annettava itkeä?)

    -lapsi seuraa vessaan ja ei riitä, että hän on sentin päässä lattialla vaan on päästävä syliin, jolloin kiskon housuja jalkaan yhdellä kädellä ja laahustan seuraavan tunnin farkkujen napit auki. Samasta syystä pesen kasvot yhdellä kädellä...(pitäisikö huudattaa?)

    -jos lapset ovat katsomassa pikkukakkosta ja minun pitäisi poistua huoneesta vaikka keittiöön laittamaan uunia pienemmälle, nuorimmainen huomaa asian heti. Tähän auttaa vain joko ottaa nuorempi syliin ja mukaan tai kävellä 10 senttimetriä kerrallaan hipsutellen, jolloin hän ehtii kontata perässä.

    Lelut eivät häntä tunnu kiinnostavan, eli esim. legopalikan antaminen käteen siihen kylpyhuoneen lattialle ei auta, vaan syliin on päästävä. Sylistä sitten kuitenkin kammetaan koko ajan poiskin.

    Olen miettinyt pitäisikö hidastaa omaa tahtia, varata juttuihin aikaa, kuljettaa enemmän kantorepussa vai viihdyttää esim. laulamalla. Vai sitten ihan huudattaa vaan?

    Minusta myös tuntuu ettei eroahdistus kosketa samalla tavalla miestäni, vaikka hän on koti-isänä päivät pitkät. Tämä näkyy mm. niin, että jos isä ottaa tyttösen sylistäni, hän itkee useimmiten, mutta jos minä otan hänet isän sylistä, hän ei itke koskaan.

    Kiitos jos voisit kommentoida!

    -Nupsu


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattuipa hyvin! Lainasin eilen toistamiseen Uhmakirjan ja luin juuri tuon "9 kuukauden ikä- suurten tunteiden aikaa" (suositteln lämpimästi koko kirjaa, 5/5!). Lainaan sinulle itseäni koskettavia kohtia:
      "Kun me ärsyynnymme, me ikään kuin sysäämme lapsen pesästä, niin kuin linnut tekevät poikasilleen. Se tapahtuu useimmiten ensim.krn., kun lapsi on suun.9kk. Ja on ihan oikein, eikä meidän pidä potea siitä huonoa omatuntoa."
      " Takertuminen ja suuret rakkauden osoitukset voivat olla ärsyttäviä. Mutta mitä enemmän annat lapselle tilaisuutta olla lähellä, sitä nopeammin vaihe menee ohi. Pitkät leikki- ja halailuhetket lisäävät lapsen rauhallisuutta."

      Siispä, välillä lapsi joutuu hetken itkemään vaikka näyttää että hän hajoaa atomeiksi siinä silmien alla (meillä tämä oli ja vieläkin välillä on kun menen veskiin- en minä kyllä siinä syllin ota (okei otin kerran :D) niin sitten huutaa lahkeessa :/). Läheisyyttä olen yrittänyt antaa kuten yllä sanottiin, ja varsinkin ihan kaksin olemalla. Lisäksi olen ottanut kantorepun tiiviimpään käyttöön, esmes ruuan laitossa päikkien jälkeen vauva huutaa syliin niin saa sen repun kautta ja saan samalla pestyä perunat (vauva on nyt selän puolella). Laulu toimii meilläkin.

      Vielä yksi meille nappiosuma:
      " kiukku ja kitinä ovat osa lapsen suurta rakkautta. Nyt on normaalia, että lapsi lapsi muuttuu hetkessä päivänsateesta kiljukaulaksi."
      Kahdentapauksen peruusteella epäilen tätä silti päivittäin :D!

      Oliko apua? Voimia! I feel you sister :))!

      Poista
    2. Oli todella apua, kiitos!

      Eilen kävelin korkean maaston harjanteella, kuopus selässä kantorepussa. Alkoi kuulua kitinää, ja kiepautin repun etupuolelle --> mikä voitonriemuinen ja pakahduttava hymy! Ei vissiin ollut mielestään tarpeeksi lähellä minua siellä selässä.

      Harmittaa kun toisen läheisyyden tarve närkästyttää välillä. Mutta onhan se luonnollista jos omat perustarpeet jäävät tyydyttämättä.

      Tsemppiä sinnekin!

      -Nupsu

      Poista
    3. Luontoretkeilijöitä sielläkin :) ihana! Hyvin kuvasit esimerkin siitä, miksi reppua kannetaan aluksi masun puolella (oliko "suositus" vuoden ikään?), koska niin lapsi näkee äidin ilmeet ja peilaa siitä turvallisuuden. Itsekin juttelin metsässä koko ajan liiallisenkin rauhoittavasti appsille, joka oli selkäpuolella, jottei säikkyisi sitä valtavaa tilaa ja tunnetta. Appsin jännitys varmaan sitten laukesi kun näki muurahaiskeon, kikatti hysteerisenä sille repusta :DD! Ja kädessä oli visusti käpy turvana =}!

      Kyllä se eroahdistus helpottaa pikkuhiljaa,joskin toki tästä lähtien elämmekin vaiheita esiuhma,uhma,jälkiuhma, esiuhma, uhma... Pääsemme siis vauvojemme kanssa oikean elämän makuun :D!

      Poista
  6. Meillä on nyt perheen säästökuuri menossa, koska oma rahatilanne heikkenee lähiaikoina. Ollaan haettu lisäinspiraatiota säästökuuriin ekologisilla näkökulmilla. Mä kestoilin Lipsin kanssa tosi paljon etenkin sen vauva-aikana, mutta nyt homma on salakavalasti vähentynyt... tuntuu, että ainoa joka meillä pukee kestoja Juhannuspojalle, on mies. Nyt päätin ryhdistäytyä just sen rahan takia. Kerroin tän esimerkin siksi, että jotenkin näissä ekoasioissakin on helpompaa aktivoitua kun on oma perse kyseessä :). Ystäväni, joka on ekotietoinen ja noin, ei koskaan saanut nipistettyä vesilaskusta, ei pidettyä suihkuja lyhyinä tai mitään, kunnes muutti taloyhtiöön jossa ei ollut kiinteää vesimaksua. Johan alkoi vedensäästö kiinnostaa :D

    Meidän säästökuuri on vähän ristiriidassa mussa heränneen hingun kanssa ostaa juuri ekokosmetiikkaa sekä itselleni että muulle perheelle. Niiden tuotteiden, etenkin päivittäiskosmetiikan, pitäisi vain olla saavutettavissa tosi helposti, koska käytännössä ruokaostokset hoidetaan Prismassa ja siinä samalla muukin. Toki mä teen joskus toivioretkiä Ruohonjuureen tms, mutta on siinä oma säätönsä.

    Mä muuten löysin Ruohonjuuresta halvan (ylläri! yleensä mua ärsyttää koko kauppa sen superfood-sikakallius-imagon takia) naamanpesusaippuan. Saippua ei kuivata naamaa kuten normisaippua ja kestää ihan loputtoman kauan. Se myös tuoksuu ihanan vienosti vähän sitruksiselta.

    Meinasin jatkaa luetteloa mut sit keksin että otankin haasteen vastaan myös omassa blogissani! Olkoon toi naamanpesusaippua mun ekosäästövinkki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lupiini, että otat haasteen vastaan omaan blogiisi, tulipa hyvä mieli :)! Toivottavasti joku muukin uskaltautuu samaan. Ainakin Täti-ihminen on lupaillut ottautuvansa, kun ehtii :). Toisaalta olisi ollut kiva haastaa isompiakin blogeja mukaan, jotka ovat ekologisuuttaan tuoneet esille, kuten Oi Mutsi Mutsia mutta en sitten tällaisena ruohonjuuritason blogistina uskaltautunut haastamaan kuin pari. Siispä tulin tosiaan tästä kommentistasi iloiseksi :)!

      Raha on kyllä varsin iso motivaattori. Itselläni tulee mieleen autolla ajo, siinä taloudellinen ajo näkyy nopeasti kulutuksessa (se kulutusmittari on hyvä). Ja on todella myös ekologista, siis isot vaihteet, moottorijarrutus jne. Vedenkulutuksessa asia näkyy aina laskun kosahtamisessa postiluukusta, noin viikon muistan kuluttaa vähemmän ja sitten lipsuu esim perunankuorinnassa hana jää päälle.

      Tuo kasvosaippua oli hyvä vinkki. Suihkusaippua olisi vastaavana hyvä mutten ole niistä marketeista löytänyt. Vähähajuiset tuotteet, jopa hajuttomat ovat alkaneet tuntua paremmilta itselleni (allergia ei ole syistä vähäisin). Esim tiskiaineessa se fairyn läpipistävä haju lähes ällöttää nyt kun olen kokeillut hyvin hennosti tuoksuvaa kotimaista. Monet kulutustottumukset ovat varmasti niin turhia jääräpäisyyksiä ja naurettavia "turvallisuuden hakemis"tapoja, että olisi erittäin hyvä, kun vaikka näin itselle tällä hetkelle mieluisen kanavan, eli blogimaailman, kautta saisi uutta intoa kokeilla uusia tapoja ja tehdä niistä tottumuksia.

      Poista
  7. Tosi hyvä postaus! Muutama asia tulee vielä mieleen:
    - Pakastin on hyvä apuväline, mutta kannattaisi pitää kierto nopeana, koska tavaroiden jäisenä pitäminen syö energiaa. Meillä esim. leivät ei pitkään pakastimessa pyöri, sen sijaan siellä näyttäisi olevan vielä viime kesän papuja ja jouluista torttutaikinaa.
    - Täysien pyykkikoneellisten peseminen. Lisäksi pitäisi pestä vaatteita, jotka ovat oikeasti likaisia. Itsehän välillä nakkaan päivän pidettyjä vaatteita pyykkikoriin, kun en jaksa viikata niitä muuallekaan.
    - Monenlaista tarvittavaa voi yrittää lainata, erityisesti lastentarvikeosastolla. Tarvitseeko omaa matkasänkyä tai lelukaarta? Voisiko sellaisen lainata tai vuokrata jostain, ettei aina ostaisi omaa?
    - Omalla pihalla voi pyörittää kompostia. Lisäksi voi kasvattaa yhtä sun toista syötävää (ja toivoa, että jotain oikeasti kasvaa!). :)
    - Omakotitalossa kun maksetaan itse kaikki lämpö, sähkö ja vesi, niin se todellakin motivoi säästötoimenpiteisiin. Meidän kaukolämpölasku laski radikaalisti, kun käytettiin viime syksynä putkimiestä paikalla säätämässä termostaatteja. Lisäksi yritetään pärjäillä noin +21-22C lämpötilassa.

    Joo, hyvä aihe! Jään odottamaan haastettujen vastineita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Jennijee :)!!
      Täydet koneelliset, siihen itsekin pyrin kaikissa pesuissa. Olen yrittänyt opetella myös vaatteiden tuulettamista, säästää myös vaatteen käyttöikää. Pakastin on myös hyvä! Meillä myös kovassa kulutuksessa, esmes leivonnaosta osa menee aina pakkaseen. Pitäisikin tsekata marjat nyt käyttöön, etteivät pilaannu sinne ja samoin muistaa sulattaa koko härpäke, ettei vie niin paljon energiaa (jos oikein muistan).
      Tosi hyviä lisäilit, kiitos vielä :)!

      Poista
  8. Olen tosi iloinen, että ekohaaste on alkanut kiertämään blogeissa!!! Jos joku haasteeseen vastaajista sattuu vielä tänne kurkistamaan, ole hyvä ja jätä tänne linkki blogikirjoituksestasi niin pääsen lukemaan sen :)! Kiitos :)!
    Ja muut piipahtajat lukekaapas esim Siinan blogista tosi hyvä juttu: http://ihminenvalissa.blogspot.fi/2013/04/ekojeesus-tervehtaa-teita.html !

    VastaaPoista
  9. Sain kuin sainkin aikaiseksi raapustella tästä aiheesta :)

    http://safkastasekaisin.blogspot.fi/2013/05/kestavasta-kehityksesta.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava haastattelukooste, käykääpä muutkin lukemassa ison ympyrän ajatuksia :)!

      Poista
  10. Moikka! Eksyin tänne Jennin Arkijärki-blogista, postauksesi oli siellä viikon vinkkinä. Mielenkiintoinen teksti ja ajatuksia herättäviä kommentteja myös.
    Itse en ala tähän kommenttiboksiin kaikkia ekotapojani ja epäekotapojani listaamaan, mutta pidän ekoblogia tavallisen tallaajan näkökulmasta. Siellä voi käydä kurkistamassa jos kiinnostaa :)
    http://ekojalanjaljilla.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti blogijalanjäljestäsi tänne :)! Käyn ehdottomasti katsomassa teidän bloginne, hieno homma kun kerroit myös tuosta linkistä, koska olin siitäkin autuaan tietämätön :).

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!